Keskustelu:Saksalaiset

Artikkelin mukaan saksalaiset ovat 160-miljoonainen kansa. Saksassa on noin 83 tai 84 miljoonaa ihmistä. Missä ne loput lähes 80 miljoonaa luuraavat?Kommentin jätti 217.30.179.130 (keskustelu – muokkaukset).217.30.179.130 29. huhtikuuta 2006 kello 12.08 (UTC)

Katso otsikon "Saksalaisten jakaantuminen valtioittain" alta. --Hartz 29. huhtikuuta 2006 kello 12.09 (UTC)

Katsoin, katsoin. Esimerkiksi "amerikansaksalaisten" saksalaisuus nyt on lievästi sanottuna määritelmäkysymys.217.30.179.130 29. huhtikuuta 2006 kello 12.22 (UTC)

Artikkeli on nyt epämääräistä selitystä ja jaarittelua. Pitäisi kirjoittaa neutraalisti ja selkeästi eri saksalaisryhmistä, muun muassa Namibian, Volgan ja Pohjois-Italian. Kunhan tilanne rauhoittuu ja muuttelusota loppuu, pitänee näin tehdä. --SM 29. huhtikuuta 2006 kello 13.38 (UTC)

Artikkeli on nykyisellään hieman sekava, mutta täysin neutraali ja sävyltään asiallinen. Saksan ulkopuolella asuvista saksalaisvähemnmistöistä voi kyllä kirjoittaa.217.30.179.130 29. huhtikuuta 2006 kello 13.44 (UTC)

Artikkeli ei ole kovin neutraali, koska se pyrkii useassa käänteessä sanomaan, etteivät muut kuin Saksassa asuvat saksalaiset olisi saksalaisia. --SM 29. huhtikuuta 2006 kello 13.45 (UTC)

En ymmärrä mielipidettäsi. Artikkelissa tehdään selväksi saksalaisuuskäsitteen historiallinen epämääräisyys, mutta ei kielletä Saksan ulkopuolella asuvien saksalaisten etnistä identiteettiä millään lailla. Artikkeliin ei kuitenkaan voida sallia sellaista näkökulmaa, että saksalaisuudelle on olemassa selkeä objektiivinen määritelmä, koska sellainen näkökulma on poliittisesti motivoitunut mielipide eikä arvoneutraali fakta. Saksalaisuuteen pätee viime kädessä sama kuin kaikkeen muuhunkin etnisyyteen: saksalaiset ovat niitä ihmisiä, jotka itse pitävät itseään saksalaisina (suuri osa amerikansaksalaisista ei käsittääkseni tee niin) 217.30.179.130 29. huhtikuuta 2006 kello 13.53 (UTC)

Jos artikkeli on POV niin valitettavasti saksalaisia suosivaan suuntaan. Ei nimittäin mainita yhdestä valitettavan oleellisesta saksalaisuusaatteen ilmentymästä kuin yhdellä sanalla. --ML 29. huhtikuuta 2006 kello 13.46 (UTC)

Artikkeli on surkea ja kesken. Keskittyisittä yksittäisten sanamuotojen kautta selittämään germaanien alkuperästä ja historiasta ja levittäytymisetä, jonka kautta nämä asiat tulisivat paremmin ymmärretyksi nykyisen epämääräisen jaarittelun sijaan. Itse en jaksa, hermot meni kun se kaikki mitä äsken kirjoitin hävisi ennen kuin ehdin tallentaa. "Työn alla" -mallineen antaman kehotuksen noudattamista olisi hyvien tapojen mukaista noudattaa, koska se ei ole siinä ihan huvin vuoksi. --SM 29. huhtikuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

Saksan kielen eri murteiden muodostumishistoria jne. se vasta sekavaa juttua ja epäinformatiivista olisikin. Pikemminkin tuossa pitäisi pyrkiä selittämään saksalaisesta kansallisuusaatteesta, sillä sehän se on mikä saksalaisuuden oikeasti vasta synnytti. Noista eri maiden saksalaisista olisi tosiaan hyvä olla juttua. --ML 29. huhtikuuta 2006 kello 14.37 (UTC)

Kyllä artikkeliin ehdottomasti kuuluu saksalaisten alkuperästä kertominen. Asia on sekava, mutta siitä voi yrittää kertoa selkeästi. Olisi väärin väittää, että saksalaisuus syntyi vasta kansallisuusaatteen myötä, kyllähän se on ollut olemassa ja siitä voi kertoa, vaikka aikaisemmat valtakunnat eivät ajan hengen mukaisesti ajan hengen mukaisesti rakentuneetkaan etnisille perusteilla vaan vallanpitäjien omien etujen ajamiselle, ennen kuin yleisen nationalismin nousun myötä alettiin kansan ykseyttä toteuttaa ja korostaa. Nuo muuttoliikkeistä ja erilaisten saksalaisryhmien syntyminen olisi järkevällä tavalla saatava sopeutettua tähän historian kerrontaan, ehkä parhaiten siten, että niistä tehtäisiin omat ala-artikkelinsa. --SM 29. huhtikuuta 2006 kello 14.51 (UTC)

Saksalaisuus syntyi kansallisuusaatteen myötä siinä mielessä, että sitä aiemmin "saksalaiset" eivät pitäneet itseään "saksalaisina". Saman tyyppiset, joskin tuskin toistensa pohjalta aina edes ymmärrettävät germaaniset kielimuodot olivat toki olemassa jo sitä ennen. --ML 29. huhtikuuta 2006 kello 15.12 (UTC)

Niin? Käytti nyt mitä sanoja ja sanamuotoja hyvänsä, itse asiat eivät siitä muutu, ja on itsestäänselvää, että asiasta pitää artikkelissa kertoa. --SM 29. huhtikuuta 2006 kello 15.18 (UTC)

Mitkä sitten olisivat saksalaisuuden kriteerit ennen saksalaisen kansallistunteen syntyä? Ei sellaisia ole, ei ainakaan missään yksiselitteisessä merkityksessä. On itsestään selvää, että asiat muuttuvat kun maailman hahmottamiseen käytetyt käsitteet muuttuvat. Etnisyys on prosessi eikä mikään muuttumaton vakio. Tätä seikkaa historiankirjoituskin nykyisin korostaa. 217.30.179.130 29. huhtikuuta 2006 kello 15.31 (UTC)

Täysin yhtä pöhköä on väittää asian olevan niin yksiselitteinen, ettei saksalaisuutta missään muodossa olisi ollut ennen 1800-lukua. Aivan kuin Keski-Euroopan alueella historian saatossa milloin minkäkinlaisissa hallinnollisissa entiteeteissä eläneitä germaaneja ei olisi yhdistäneet mitkään asiat, ja että nämä, keitä olivatkaan, olisivat päättäneet täysin tyhjästä ruveta yhdessä olemaan saksalaisia. Joka tapauksessa historian eri aikojen merkkihenkilöt (mm. Gutenberg, Kepler, Gauss) mainitaan poikkeuksetta saksalaisia, mikä on varsin kummallista, jos mitään saksalaisuutta ei ole ollutkaan. --SM 29. huhtikuuta 2006 kello 15.56 (UTC)

Saksalaisia yhdisti jo ennen kansallisaatetta toki se että he käyttivät samaa kirjakieltä (tai se osa, joka osasi lukea). Tuostahan ero hollantilaisiin tuli, vaikka puhuttuna kieli olisi sopinut saksan etäismurteeksi. --ML 29. huhtikuuta 2006 kello 16.10 (UTC)

Noin yksiselitteinen asia ei ole, mutta eipä sellaista kukaan väitäkään. Etnisyys on prosessi, millä tarkoitin sanoa seuraavaa: Saksalaisuus on käsitteenä syntynyt jo keskiajalla ("Pyhän Rooman saksalainen keisarikunta"). Mutta sen käsitesisältö on venynyt ja paukkunut niin paljon, että 1400-luvun saksalaisuutta on hieman työlästä rinnastaa 2000-luvun saksalaisuuteen. 2000-luvun käsitteillä ei historiaa voi onnistuneesti kuvata. Jos haluamme puhua "saksalaisista" vaikkapa keskiajalla, täytyy määritellä mitä saksalaisuus siinä yhteydessä tarkoittaa. Olennaista tässä yhteydessä on kuitenkin se, että saksalaisuudelle ei löydy sitä objektiivista määritelmää. Kysymykseen siitä, ovatko itävaltalaiset tai elsassilaiset tai vaikka amerikansaksalaiset saksalaisia, ei löydy neutraalia kyllä vai ei -vastausta.217.30.179.130 29. huhtikuuta 2006 kello 16.11 (UTC)