Keskustelu:Nova

Artikkeli Nova oli suositeltu artikkeli, mutta menetti statuksen äänestyksessä.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
24.5.–14.6.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
14.–28.6.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
14.12.2010–31.1.2011	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
31.1.–14.2.2011	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)

Yleistä

Mm. kappale "Novat eivät ole ikuisia" ei ole kunnossa. --Seppo Linnaluoto 3. kesäkuuta 2006 kello 15.17 (UTC)

Valkoisen kääpiön massan yläraja on 1,4 Auringon massaa. Jos toisesta tähdestä tulee massaa niin paljon, että massaraja ylittyy, valkoinen kääpiö räjähtää supernovana ja siitä tulee neutronitähti. --Seppo Linnaluoto 4. kesäkuuta 2006 kello 20.19 (UTC)

Korjasin "Novat eivät ole ikuisia" kohtaa ja lisäsin sivulle animaation selittämään ainekiekon syntymistä. --Rommel2 5. kesäkuuta 2006 kello 18.43 (UTC)

Artikkeli on mielestäni melko kattava, mutta ulkoasua voisi vielä selkiyttää. "Nova vaihe vaiheelta" kuvasarjan selitykset voisi laittaa kuvien alle tai rinnalle. Lisäksi "Historia"-osuuden voisi laittaa alkuun heti "Stella Nova - uusi tähti"-osion jälkeen. Novaluettelon voi kyllä jättää loppuun. En lähtenyt muuttamaan itse artikkelia, kun en tiedä mitä mieltä muut ovat =) --Lovemachine 8. kesäkuuta 2006 kello 19.42 (UTC)

Kiitos palautteesta. Kokeilen niiden kuvien siirtämistä ja katson miten se vaikuttaa artikkelin ulkoasuun. "Historia"-osion pitäisin kuitenkin vielä siellä lopussa, koska mielestäni artikkelissa tulisi selittää ensin nova ilmiönä (otsikot 1-2.1) ja sen jälkeen muu ilmiöön liittyvä "nykyajan" tieto (otsikot 3-4) ja vasta sen jälkeen kertoa historiasta. Ehkä vielä selkeämpi syy "Historia"-osion pitämiseksi paikallaan on se, että se novaluettelo kuuluu itse asiassa historia-osioon, eikä sen liikuttaminen artikkelin puoliväliin olisi hyvä ratkaisu. --Rommel2 9. kesäkuuta 2006 kello 13.30 (UTC)

Vuonna 1975 oli Oulussa Tähtipäivät. Tullessani lauantai-iltana illanvietosta ilma oli selkeä ja huomasin Joutsenen tähdistössä Denebin lähellä kirkkaan ylimääräisen tähden. Seuraavana päivänä Tähtipäivien lopuksi Aarre Kellomäki ilmoitti julkisesti, että hänelle oli soitettu että Joutsenen tähdistössä oli havaittu nova. Se oli viime vuosikymmenien kirkkain nova, magnitudi oli 2,0. --Seppo Linnaluoto 11. kesäkuuta 2006 kello 08.16 (UTC)

Olipa kiva kun satuit näkemään sen. Laitoin siitä novasta vähän tekstiä artikkelin alkuosaan. --Rommel2 11. kesäkuuta 2006 kello 15.45 (UTC)

Olisiko parempi näin?

Tuossa edellä ehdotettiin "Nova vaihe vaiheelta"-osion kuvien uudelleen järjestelyä. Olisiko artikkeli parempi näin?

Pääsarjan tähden ja valkoisen kääpiön muodostama kaksoistähtijärjestelmä.

Valkoisen kääpiön kumppani on tullut elämänsä loppuvaiheeseen ja paisuu siksi punaiseksi jättiläiseksi.

Koska punaiseksi jättiläiseksi paisuva tähti täyttää Rochen pinnan, siitä voi siirtyä massaa valkoiseen kääpiöön. Aine kiertää valkoista kääpiötä lähestyvänä spiraalina kunnes se osuu sen pintaan. Spiraali muodostuu, koska virtaavalla aineella on niin paljon nopeutta, ettei se voi pudota suoraan valkoisen kääpiön pinnalle. Tämä johtuu siitä, että kaksoistähden komponentit kiertävät toisiaan suurella nopeudella.

Aineen kertyessä valkoisen kääpiön pinnalle pinnan lämpötila ja siihen kohdistuva paine kasvavat. Ajan mittaan paine ja lämpötila ovat tarpeeksi korkeita fuusioreaktion alkamiseksi. Fuusioreaktion tapahtuminen valkoisen kääpiön pinnalla räjäyttää sen pinnalle kertyneen ainekerroksen avaruuteen ja nostaa sen kirkkautta räjähdysmäisesti. Fuusioreaktion synnyttämä paineaalto hajottaa valkoista kääpiötä kiertäneen ainekiekon.

Fuusioreaktio ei kuitenkaan ole tarpeeksi voimakas tuhoamaan valkoista kääpiötä. Fuusioreaktion päätyttyä valkoisen kääpiön kirkkaus normalisoituu ja aineen kerääntymis-prosessi alkaa uudelleen. Tämän takia novat ovat toistuvia eli syklisiä. Mitä harvinaisempia purkaukset ovat, sitä voimakkaampia ne ovat, sillä voimakas purkaus vaatii pitkän "uudelleen latautumisajan". Purkausten toistumistiheys ja voima riippuvat mm. valkoisen kääpiön massasta, sen vetovoiman suuruudesta ja viereisestä tähdestä tulevasta massavirrasta.

Itse arvelen että se olisi joiltain osin parempikin kuin vanha esitystapa, mutta siinä jää vähän liikaa tyhjää tilaa muuten niin tiiviisti rakennetun artikkelin reunoille. Se olisi siis tyylillinen ristiriita. Olisiko vanha malli sittenkin parempi? Onhan siinä kuvat ja niitä koskevat tekstit numeroitu ja kuvat olisivat nätisti kasassa. --Rommel2 9. kesäkuuta 2006 kello 13.44 (UTC)

Niin tarkoitin kylläkin jotain seuraavanlaista...

Pääsarjan tähden ja valkoisen kääpiön muodostama kaksoistähtijärjestelmä.	Valkoisen kääpiön kumppani on tullut elämänsä loppuvaiheeseen ja paisuu siksi punaiseksi jättiläiseksi.
Koska punaiseksi jättiläiseksi paisuva tähti täyttää Rochen pinnan, siitä voi siirtyä massaa valkoiseen kääpiöön. Aine kiertää valkoista kääpiötä lähestyvänä spiraalina kunnes se osuu sen pintaan. Spiraali muodostuu, koska virtaavalla aineella on niin paljon nopeutta, ettei se voi pudota suoraan valkoisen kääpiön pinnalle. Tämä johtuu siitä, että kaksoistähden komponentit kiertävät toisiaan suurella nopeudella.	Aineen kertyessä valkoisen kääpiön pinnalle pinnan lämpötila ja siihen kohdistuva paine kasvavat. Ajan mittaan paine ja lämpötila ovat tarpeeksi korkeita fuusioreaktion alkamiseksi. Fuusioreaktion tapahtuminen valkoisen kääpiön pinnalla räjäyttää sen pinnalle kertyneen ainekerroksen avaruuteen ja nostaa sen kirkkautta räjähdysmäisesti. Fuusioreaktion synnyttämä paineaalto hajottaa valkoista kääpiötä kiertäneen ainekiekon.
Fuusioreaktio ei kuitenkaan ole tarpeeksi voimakas tuhoamaan valkoista kääpiötä. Fuusioreaktion päätyttyä valkoisen kääpiön kirkkaus normalisoituu ja aineen kerääntymis-prosessi alkaa uudelleen. Tämän takia novat ovat toistuvia eli syklisiä. Mitä harvinaisempia purkaukset ovat, sitä voimakkaampia ne ovat, sillä voimakas purkaus vaatii pitkän "uudelleen latautumisajan". Purkausten toistumistiheys ja voima riippuvat mm. valkoisen kääpiön massasta, sen vetovoiman suuruudesta ja viereisestä tähdestä tulevasta massavirrasta.

Tämä mielestäni olisi havainnollisempi juuri sarjakuvamaisen esityksen vuoksi. Tekstit ja kuvat voi tietysti sijoitella muullakin lailla --Lovemachine 9. kesäkuuta 2006 kello 19.04 (UTC)

Olinpa vähän hölmö. Joo tuo on aika hyvä tapa. Testailen tässä, että miten se vaikuttaa artikkeliin. Artikkelissahan joutuu ehkä siirtelemään tuon mallin tieltä muutamia reunakuvia. --Rommel2 9. kesäkuuta 2006 kello 20.29 (UTC)

Hyvältä näyttää... Kiitos! --Rommel2 9. kesäkuuta 2006 kello 20.44 (UTC)

Hyvää artikkelia on mukava auttaa =) --Lovemachine 9. kesäkuuta 2006 kello 20.54 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kirjoittelin tässä uusiksi yhden tähtitiede-artikkelin ja haluaisin siitä palautetta, kommentteja ja parannusehdotuksia. Olen vielä uusi wikipedian käyttäjä, mutta opin nopeasti. Ettehän jättä minua ilman palautetta? - Rommel2 24. toukokuuta 2006 kello 23.15

Artikkeli oli suurinpiirtein kunnossa, paitsi että nova kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. --Seppo Linnaluoto 27. toukokuuta 2006 kello 10.49 (UTC)

Ei jätetä ei.. ;) Ainakin aluksi kaksoispisteet otsikoiden lopusta pois. Mielestäni moneen väliotsikkoon voisi laittaa lisää tietoa, eli laajentaa artikkelia hieman. Esimerkiksi englanninkielisessä wikissä löytyy joitakin tietoja joita tuossa ei vielä mainita. Muuten mielestäni hyvää jälkeä =) --Poro- 27. toukokuuta 2006 kello 10.52 (UTC)

Ok. Englantini on päässyt hieman ruostumaan, mutta katsotaan nyt mitä saan sieltä suomennettua. Kiitos palautteesta. --Rommel2 29. toukokuuta 2006 kello 19.03 (UTC)

No niin, nova-artikkelia on tietopuolisesti lihotettu ja kuvia lisätty. Mitä nyt sanotte? Kaipaisiko se vielä jotain selvitystä esim. Rochen pinnasta/rajasta/silmukasta? --Rommel2 31. toukokuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

Artikkeli on ollut kohta kaksi viikkoa tässä vertaisarvioinnissa eli voisin laittaa sen kohta ss-äänestykseen. Artikkeli kaipaa kuitenkin vielä hiomista. Olisiko tällä artikkelilla mahdollisuuksia äänestyksessä? --Rommel2 3. kesäkuuta 2006 kello 22.03 (UTC)

Minusta tästä artikkelista saa sellaisen käsityksen, että novan on aina oltava kaksoistähti, vaikkakaan niin ei aina ole (vaikkakin lähes kaikki novat ovat kaksoistähtiä). Asia pitää minusta korjata.

En ole kuullutkaan, että nova ei aina olisi kaksoistähti. Onkohan tämä totta? Jos on, niin voisit kai itse parhaiten korjata artikkelia. Olisi muuten asiallista allekirjoittaa kommenttinsa, jotta sinuun voisi ottaa yhteyttä. --Rommel2 5. kesäkuuta 2006 kello 19.43 (UTC)

Ensinnäkin kiitokset hyvästä artikkelista! Novan ja supernovan jaottelun voisi tehdä selvemmäksi vaikka heti johdantokappaleessa. Tuo kaksoistähtijuttu pitää selvittää; itselläni ei ole asiasta tietämystä, mutta tutkimissani muunkielisissä wikipedia-artikkeleissa (de, en, es , nl) mikään ei viitannut siihen, että on myös yhdestä tähdestä syntyviä novia. Tämä kohta johdantokappaleessa ei ole kuitenkaan tyylillisesti onnistunut: "Vetykaasua virtaa läheisestä tähdestä. Novat ovat siis kaksoistähtiä." Kohtaa on siis joka tapauksessa muokattava. Muuten artikkeli vaikuttaa minusta olevan hyvä, mutta suositelluksi sivuksi se on ehkä liian suppea, etupäässä luokittelu- ja historiaosiot. Se on myös aavistuksen populaaritieteellisen oloinen. Ymmärrettävyys on toki hyvä asia, eikä siitä pidä tinkiä, mutta aavistelen vain, että alan kirjallisuuteen perehtymällä artikkelia voisi vielä parantaa tuomalla siihen lisää tieteellistä faktaa. --Tero Vilkesalo 5. kesäkuuta 2006 kello 21.08 (UTC)

Samaa mieltä. Johdantokappaletta, erityisesti aloituslausetta voisi muokata, nyt ensimmäisestä lauseesta saa käsityksen että koko tähti räjähtää supernovana.--IA 5. kesäkuuta 2006 kello 21.44 (UTC)

Tein johdantokappaleeseen muutoksia. Artikkeli on pakostakin hieman suppea, koska novista on vaikea löytää tietoa. Etsin kirjastosta kuitenkin kirjoja, jotta saisin pidennettyä artikkelia ja saamaan siitä pois myös tämän populaaritieteellisyyden. Kuvituksen osalta artikkeli voittaa jo englantilaisen vastineensa. Ss-äänestyksessä artikkeli saisi ainakin huomiota osakseen. Luin nimittäin, ettei kovin monia kiinnostaisi vertaisarviointi-artikkelien kommentointi, toisin kuin ss-äänestys-artikkelien. Kehittyisihän tämä sielläkin. --Rommel2 5. kesäkuuta 2006 kello 22.29 (UTC)

Kaikki novat ovat kaksoistähtiä. Tietenkin artikkelin täytyy olla populaari. Artikkeli ei ole valmis, se kaipaa edelleen selventämistä. --Seppo Linnaluoto 6. kesäkuuta 2006 kello 08.29 (UTC)

Tuo kohta "räjäyttää tähden ulkokerroksen avaruuteen" vaatisi hieman täsmennystä. Enwikin mukaan "the amount of material ejected in novae is usually only about 1/10,000th of a solar mass, quite small relative to the mass of the white dwarf. Furthermore, only five percent of the accreted mass is fused to power the outburst." Pitäisikö täsmentää, että valkoisen kääpiön pinnalle kertynyt materiaali, eikä "alkuperäisen" valkoisen kääpiön ulkokerrokset. Tuosta spektriluokasta, viittaako tuo luokka Q todella pintalämpötilaan 2000–3500 K. --IA 7. kesäkuuta 2006 kello 16.02 (UTC)

Selvensin tuota purkaus-asiaa. Sen pitäisi nyt olla kunossa. En ole varma, että onko novilla mitään yhtenäistä lämpötilaa, enkä löytänyt "Tähtitieteen perusteet"-kirjasta mainintaa Q spektrityypin tähden lämpötilastakaan, joten poistin ainakin väliaikaisesti ne kelvin asteet. Selvittelen edelleen asiaa. --Rommel2 8. kesäkuuta 2006 kello 00.42 (UTC)

Artikkelia on kehuttu hyväksi, mutta onko se vielä tarpeeksi hyvä suositelluksi sivuksi? --Rommel2 9. kesäkuuta 2006 kello 23.56 (UTC)

Ihan hyvä, mutta en usko että saa tarvittavaa kannatusta. --Zxc 9. kesäkuuta 2006 kello 23.59 (UTC)

No, miksi ei saisi? Onko artikkeli liian lyhyt vai kenties suppea? Missä vika? --Rommel2 11. kesäkuuta 2006 kello 20.08 (UTC)

En novista tiedä paljoakaan, mutta jos niistä vielä jotain on niin sitä olisi myös kiva lukea tässä artikkelissa. Nykyisellään kyllä kannattaisin sitä. --Miihkali 12. kesäkuuta 2006 kello 10.58 (UTC)

Minusta tuossa voisi vielä mainita, mitä seurauksia novasta koituisi esim. tähteä kiertävälle planeetalle yms. 84.249.10.81 13. kesäkuuta 2006 kello 07.08 (UTC)

Novapurkauksen seurauksia aurinkokunnan tapaisessa tähtijärjestelmässä eivät vielä tiedä varmaan edes NASA:n tutkijatkaan. Novapurkaus hajoittaa valkoista kääpiötä kiertäneen ainekiekon ja lopettaa toisesta tähdestä virranneen ainevirran väliaikaisesti. --Rommel2 14. kesäkuuta 2006 kello 18.40 (UTC)

Novajärjestelmällä ei luultavasti voi olla planeettoja (koska se on ahdas kaksoistähti). Planeettajärjestelmä ei olisi stabiili. --Seppo Linnaluoto 16. kesäkuuta 2006 kello 11.29 (UTC)

Ss-äänestys

Tämä artikkeli äänestettiin suositelluksi sivuksi 28.6 2006 äänin 21 puolesta 1 vastaan. Puoltoääniin on laskettu myös ehdotus ss-sivuksi. Artikkelin kirjoitti eräässä vaiheessa uusiksi Rommel2 ja hän sekä Seppo Linnaluoto olivat artikkelin pääasiallisia muokkaajia. Rommel2 kiittää kaikkia muitakin artikelin muokkaukseen osallistuneita. --Rommel2 28. kesäkuuta 2006 kello 14.46 (UTC)

Uudelleenohjaus?

Kysyn muiden mielipidettä, mutta Nova tarvitsisi pikku hiljaa uudelleenohjauksen. On Nova-raketti, Nova-kierukka, Radio Nova ja ties mitä vielä. Tämä on kuitenkin suositeltu sivu ja ansaitsee aiheensa puolesta tämän nimen ilman lisämääreitä. Ehdotuksia? --Höyhens 22. huhtikuuta 2007 kello 06.52 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tältä erää viimeinen heikko SS-sivu. Ei kovinkaan pitkä ja puutteita viiteistyksessä. Myös sekavan oloinen, erityisesti noi vaiheet. Katso myös -osioita voisi olla varmaan lyhyempikin. --Lakritsa 14. joulukuuta 2010 kello 19.23 (EET)

Tämä taitaa olla ainoa suositeltu sivu tähtitieteestä. Alalta löytyy kyllä parempiakin artikkeleita. Mutta kyllä tämä minulle ainakin kelpaa. --Seppo Linnaluoto 28. joulukuuta 2010 kello 13.01 (EET)

Lähteet, rakenne yleensäkin. Luetteloa, taulukkoa, ranskalaista viivaa... Ei hyvä. Paljon korjattavaa. --Vici 3. tammikuuta 2011 kello 03.52 (EET)

Lisäsin muutaman viitteen, mitä kirjoja nyt löysin lähikirjastostani. Edelleen viiteistys on puutteellinen, olisiko neuvoja mitä kirjaa kannattaisi lukea? Haluaisin mieluiten suomeksi, kun en ole alan asiantuntija, mutta englantikin käy. Onko artikkelissa muuten edes kaikki oleellinen tieto, on mielestäni hieman lyhyt. --Lakritsa 6. tammikuuta 2011 kello 22.20 (EET)

Korjailin artikkelia, lähinnä tein uuden artikkelin, johon siirsin nuo novat ja lyhensin "katso myös" -osiota. Tutkailin taas pari kirjaa läpi, mutta ei löytynyt uusia viitteitä artikkeliin, annan artikkelin olla vielä arvioinnissa, jos joku innostuisi parantamaan artikkelia tai sanomaan hyvää lähdevinkkiä. --Lakritsa 13. tammikuuta 2011 kello 17.45 (EET)

Muistan kyllä, kun tätä artikkelia muokattiin ja sitten äänestettiin suositelluksi sivuksi. Mikä on muuttunut, ovat kriteerit koventuneet? Jättäisin tämän kai ainoan tähtitieteen alalta olevan artikkelin suositelluksi sivuksi. --Seppo Linnaluoto 19. tammikuuta 2011 kello 16.41 (EET)

Vilkaisin artikkelin viiden vuoden takaista kehittämistä suosittelluksi sivuksi. Se oli tunnustuksen ansaitseva, tyylikäs kehitysprojekti. Vaatimukset ovat kyllä sen jälkeen kiristyneet ainakin lähteiden merkinnän osalta. Kun olen viilannut joitakin artikkeleita alimmalle eli lupaavan artikkelin tasolle, niin lähdeviitteet on ollut syytä laittaa joka kappaleeseen, muuten ei puoltoääniä tule. Nova-tekstin perustana on ilmeistä asiantuntemusta, mutta kaksi viitteitä vailla olevaa otsikkojaksoa tarvitsisivat kyllä lähdeviitteet. --Paappa 19. tammikuuta 2011 kello 20.30 (EET)

Tosiaan, en ollut Wikipedian käyttäjä vuonna 2006, mutta nykyään suositelluilla sivuilla on, ja mielestäni pitääkin olla, erittäin kovat lähteistys/viiteistys vaatimukset. En tuonut tätä arviointiin aiheen takia, että saisimme sen ainoankin tähtitiede- artikkelin pois, vaan ihan sen takia, että artikkeli vaatii huomiota ja korjausta. Ilmeisesti ei löydy lisää hyviä lähdeteoksia (??), joten minun rahkeet artikkelin parantamisesta alkaa loppumaan, eikä kukaan muu tätä ole pahemmin arvioinnin aikana muokannut. Jos muutosta ei tapahdu, aloittanen sunnuntai-iltana tai maanantaina statuksen poistoäänestyksen, kiirus ei ole. Mielestäni tässäkin artikkelissa olisi huimasti potentiaalia, jos vain olisi viitteet kunnossa. --Lakritsa 21. tammikuuta 2011 kello 07.45 (EET)

Potentiaalia on, mutta jos kaikki muutokset tehdään, tää on jo aika eri artikkeli kuin se josta aikoinaan ääänestettiin (nytkin on, kun teit sen erillisen artikkelin). Lisäsin yhden viitteen. Mun korvaan särähtää nyt tuo puhe "pappien" mielipiteistä, onko joku syy ettei puhuta "kirkon" kannasta asioihin ? --Tappinen 24. tammikuuta 2011 kello 19.17 (EET)