Keskustelu:Niittymarin kieli

Asia on sillä lailla, että on olemassa vain yksi marin kieli. On täysin turhaa jakaa marin kieli väittämällä, että olisi olemassa erillinen vuorimarin kieli. Vuorimarin ja niittymarin ero on murteellinen. Kaksi eri kirjakieltä on syntynyt 1800-luvulla siten, että venäläistävä kirkko salli käännytystyön avuksi kaikki mahdolliset kirjalliset muodot. Näistä jäi eloon vuorimarin murteen kirjakieli pääasiassa siksi, että stalinismin aikana edelleen vahvistettiin vähemmistökansojen sisäistä eripuraa – epävirallisesti tietenkin. Niittymarilainen ja itämarilainen (Baskiriassa puhuttu mari) ovat jo ajat sitten sulautuneet yhdeksi kirjakieleksi, jota tämä sivu pyrkii kuvaamaan. Saman asian ajaa aloittamani sivu Marin kieli. Voisiko tämän sivun luoja (tai operaattori) ystävällisesti yhdistää nämä kaksi sivua. - terv. Artomo

Kiitos täsmennyksestä. Katsoin tämän artikkelin tarpeelliseksi, koska kirjallisuudessa mari jaetaan hyvin yleisesti kahdeksi kieleksi sen kummemmin perustelematta näkemystä. Ehdotan, että artikkeliin Marin kieli lisätään tietoa niitty- ja vuorimarin historiasta, nykytilanteesta, kieliopillisista eroista ja kirjakielen yhdistämispyrkimyksistä sekä perusteluja siitä, miksi maria on pidettävä yhtenä kielenä. Nyt tietoa on varsin niukasti eikä asia avaudu lukijalle, joka ei sitä ennestään tunne. Artikkelista Niittymarin kieli voidaan tehdä uudelleenohjaus artikkeliin Marin kieli, ellei sinne jää mitään hyödyllistä sanottavaa. --Hippophaë 19. tammikuuta 2005 kello 20:45 (UTC)

Terve, Arto, ja terveisiä Hippophaëllekin. Mielestäni asia ei ole niin yksinkertainen kun mitä Arto haluaa sen nähdä. Lingvistina voin tietysti olla samaa mieltä, itä- ja länsimarilaiset ymmärtävat toisiaan (tosin heillä on välillä tapana puhua venäjää itä/länsi-rajan yli, erityisesti länsimarilaiset voivat olla sitä mieltä, että "itämarilaiset eivät ymmärrä"). Norjan wikipedialla meillä on yksi artikkeli, nn:norsk språk, vaikka onkin kaksi kirjakieltä, Arton mallin mukaan. Ero on kuitenkin vaikea vetää objektiivisesti. Kielellisesti, ymmärtämisen perusteella voidaan puhua yhdestä skandinaavian kielestä, mutta subjektiivisen (historiaa myöten luodun) näkemyksen takia näemme asian toisin. Objektiivisesta totuudesta on tässä vaikea puhua. Mordvan tapauksessa on parempi puhua kahdesta kielestä, nimenomaan tällaisten subjektiivisten näkemysten takia.

Monienko artikkelien alle laaditaan tiedot wikipediassa on eri asia. Jos haluaa tietoa esim. kirjakielistä (esim. kieliteknologian tai oikeinkirjoitusasioiden takia) pitää pitää tiedot erikseen. Norjan wikipediassa meillä on kolme (kolme lyhyttä!) artikkelia marin kielestä (nn:marisk språk). Paras jako olisi ehkä suomen ja norjan ratkaisun välimuoto: kirjoittaa kielestä yhteisartikkelissa (mukana kielihistoria ym), mutta tehdä omat artikkelit itä- ja länsimarin kirjoitusasuille. Trondtr 30. joulukuuta 2005 kello 08:52:41 (UTC).