Keskustelu:Merike Ilves

Merkittävyys

Onko pitkäaikainen freelancer-kääntäjä Ylessä merkittävä? Lähteet käsittelevät häntä lähinnä Sibeliuksen tyttärentyttärenä, mikä ei kai ole kovin merkittävää sekään. Käännösaiheinen gradu (kahteen kertaan lähdeluettelossa) vain mainitsee hänet sivuilla 23 ja 32 muutamalla sivulla, yhtäkkiä katsoen mainitsematta edes käännöskieliä. Radio- ja televisioarkisto (rtva.kavi.fi) ei tunne. Ehdotan poistoa. Kotivalo (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 08.23 (EET)

Englanti ainakin käännöskielissä, esimerkkeinä hän on suomentanut brittiläisen animaatiosarjan Postimies Pate tunnuskappaleen [1] ja hänen takanaan on jouluaattoisin traditiona esitettävän animaatioelokuvan Lumiukko alkujohdannon, ja Walking in the Air -kappaleen suomenkieliset tekstitykset, jotta käytetään edelleen nykyisessä elokuvan teräväpiirtoversiossakin mikä nykyisin esitetään televisiossa (Suomessa nykyisin esitetyn teräväpiirtoversion alussa on kuitenkin vielä alkuperäisestä vuonna 1983 Ilveksen kuvaan painetun tekstin sisältämästä kuvanauhasta elokuvan alkujohdanto, jossa kirjailija Briggs kävelee pellon poikki, ja kertoo pohjustuksen tarinaan.). Valitettavasti alkuperäinen lähde (Ylen Facebook-sivu, jossa Ylen edustaja mainitsee kääntäjäksi Merike Ilves) oli nykyään vanhentunut linkki[2], eli siitä ei pysty enää tarkistamaan asiaa. Ainakin televisioesityksessä ja Yle Areenassa kun tekstitys on Lumiukossa päällä, niin elokuvan lopussa mainitaan kääntäjäksi Merike Ilves - mutta valitettavasti viime vuotinen esityskerta oli jo poistunut Areenan katsottavista ohjelmista, niin en voinut linkata kohtaa mistä tieto löytyy. Lisäksi Helsingin Sanomien arkistoja kun katsoi, niin joissain vanhoissa ohjelmatiedoissa mainitaan joissain ohjelmissa kääntäjäksi nimi Merike Ilves / Merike Kilpi / Merike Kaira. Mutta, nostaako nuo edellä mainitut esimerkit mitenkään sitten merkittävyyttä, on sitten toinen asia. Jos katsotaan, että ei näillä meriiteillä sovi omaksi artikkeliksi, niin sitten tulee poistaa. --Ville Siliämaa (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 02.36 (EET)

Artikkeliin lisättyä Sibelius-mitalia näkyy vuonna 1965 jaetun maailmantähtien lisäksi runsaskätisesti myös Sibeliuksen suvun edustajille ja lähipiirille, yhteensä peräti sata kappaletta. Vasta myöhemmin mitali näyttää asettuneen puhtaasti musiikkialan tunnustukseksi. Kotivalo (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 08.51 (EET)

Mun puolesta voisi olla omana artikkelinaan. Ei mitään hirveän vahvaa merkittävyysmeriittiä, mutta tulee aika montaa kautta vastaan ja (mm. ura kääntäjänä, kansanedustajan puoliso, Sibelius-sukuun kuuluva) niin se on ihan hyödyllinen artikkelina. Suurin haaste on löytää tietoja, koska aktiivisuus on ollut ennen sähköisiä arkistoja --Zache (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 09.31 (EET)

Häntä tituleerataan 1980-luvun Hesareissa Ylen "vastaavaksi suomentajaksi" ja "kääntäjien esimieheksi". Mainintoja löytyy kuitenkin vain tv-käännöksiä kritisoivista jutuista. Alan silti kallistua itsekin säilytyksen kannalle. Kotivalo (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 10.08 (EET)

Samaa mieltä siitä, että haaste artikkelin "kehittämisessä" on lähteiden löytäminen, kun aktiivisuusaika tosiaan ollut silloin, kun ei esim. internetiä vielä tunnettukaan. Varmaan jostain alan lehdistä, Ylen vuosikertomuksista tms. vastaavasta niitä voisi löytyä, kun niitä vaan saisi käsiinsä. Kannatan (vaikkakin artikkelin aloittajana) säilyttämistä edellä mainituin perustein. --Ville Siliämaa (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 13.09 (EET)

Kaikki Ylen toimintakertomukset löytyvät heidän sivujensa syövereistä. Hakutoiminto niiden sisällöstäkin toimii hyvin, tosin muistaakseni pitää hakea jokaisesta kertomuksesta erikseen. Kotivalo (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 13.19 (EET)

Edellä olevan keskustelun perusteella poistin mallineen. --Htm (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 00.19 (EET)