Keskustelu:Luettelo Utsjoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Utsjoen puuttuvat[muokkaa wikitekstiä]

Muutaman muistomerkintapaisen löysin pikasurffauksella:

  • EU:n pohjoisin piste rajalla Nuorgamissa OK
  • Seututie 970:n rakentamisen muistomerkki, kuvakin olisi OK
  • Panssaridivisioonan Jääkäriprikaatin muistomerkki Kaamasen tien /nelostien risteyksessä [1] OK
  • Kuninkaan kivi Vetsikossa [2]
  • Karigasniemi Luomusoja neuvostovankien vankileirin muistomerkki [3]
  • muistomerkki Kaamasmukassa lienee eri, ainkin Karttapaikassa merkitty muistomerkki [4]
  • Saamelaispapin muistomerkki [5] OK

Noita tien rakentamisen muistomerkkejä löytyy ympäri Suomea, ovatko ne wikimerkittäviä? --Htm (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 21.12 (EET) ja edit --Htm (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 21.15 (EET) (edit) kuitattu--Htm (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 22.56 (EET) (edit) yksi sotavangin muistomerkki lisää (edit) saamelaispapin mm luettelossa--Htm (keskustelu) 7. tammikuuta 2018 kello 05.34 (EET)[vastaa]

Jos ne ovat ymmärrettävissä muistomerkeiksi tai -laatoiksi eivätkä opas- tai informaatiotauluiksi, niin ei kai silloin ole estettä. Tähän vaikuttanevat tiedot lähteissä ja harkinnanvaraisesti ehkä ulkonäön opastaulumaisuus tai muistomerkkimäisyys.
Muuten olen noiden suomen ääripisteiden muistomerkkiluonnetta miettinyt. Itse rajamerkki kai on tapauksesta riippuen ymmärrettävä joko rajamerkkinä, luonnonmuistomerkkinä tai historiallisen ajan muinaisjäännöksenä, mutta jos siihen kiinnitetty muistolaatta, tai sen viereen on pystytetty erityinen muistokivi, niin tulisiko nämä ymmärtää muistomerkeiksi? Mitä sanoo Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori? Tuossa mainitussa kohteessahan taitaa olla muistokivi rajamerkin vieressä. Valtakunnan rajojen sisällä on esim. Kuhankuono, jonka jokin paikallinen yhteisö on kunnostanut lisämuurauksilla ja merkinnöillä. Olisiko tästä kertova laatta lisämuurauksen jalustassa silloin muistolaatta, vaikka itse rajamerkki onkin rajamerkki? Jos taas luonnonmuistomerkissä, kuten Pallivahankivi, on pronssilaatta, joka kertoo vain, että kyseessä on lain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki, niin onko se silloin vain vähän fiinimpi opaste? Tai entä muinaismuistokohteen Lallin itkukivi laatta? EDIT: Itkukiven laatassa lukee näköjään: "Muinaisjäännös. Lain suojaama." eli kyseessä ei ole muistomerkki vaan muinaisjäännös. (Kamera oli niin huono, että piti ottaa laatasta eri kuva.)
Sotamuistomerkkejäkin on vielä runsaasti sekä etelässä että pohjoisessa.
Kuninkaan kivestä tulee sama kysymys kuin edellä: Onko kyseessä pikemminkin rajamerkki ja/tai historiallisen ajan muinaisjäännös? Tässä vaikuttanee se, liittykö siihen muistolaattaa vaiko vain opastaulu. (Minulla saattaa olla siitä kuvia, mutta en muista kuinka onnistuneita.)
Nuo kaksi viimeistä varmaan kelpaavat. --Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 22.54 (EET)[vastaa]
Ehdotusluettelosta pohjoisin rajamerkki ja Tenonvarrentien muistolaatta on meity luetteloon. Molemmista löytyi kuvakin Caommonsista.--Htm (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 06.07 (EET)[vastaa]
Kun katsoo kartasta, niin muistomerkin sijoittaminen tien varteen näköjään säästää turistilta noin 144 metrin kävelyn pitkin moottorikelkkauraa suoran poroaidan viertä jokirantaan missä on se oikea rajapyykki, ja toisen mokoman takaisin. Luultavaa tietysti onkin että liian suuri osa matkailijoista ehtisi jo sillä matkalla eksyä tai eivät viitsisi lähteä könyämään, minkä lisäksi talvikunnossapidolta säästytään. Vastakkainen ajatus tälle on esoteerinen maantiede ja periferiaterapia, jonka mukaan asioiden kuuluukin kätkeytyä, mutta se ei taida olla oikein matkailusta vastaavien tahojen suosiossa. Ja sujuuhan logistiikka toki paremmin noin. Ja kun siinä kai on joku rajaviranomaistenkin toimipiste (tai en nyt muista, onko), niin tuohan se aitoa virallisuutta. --Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 11.07 (EET)[vastaa]

Kolmimittausmuistomerkit[muokkaa wikitekstiä]

Saariselällä kuvasin infotauluja Kolmiomittauksen muistomerkistä, mutta kuva itse muistomerkistä jäi ottamatta. --Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 22.54 (EET)[vastaa]

Tarkoittanet tätä tornia?--Htm (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.49 (EET)[vastaa]
Luultavasti on sama. En tiedä ovatko opastaulut ehkä muuttuneet, muistelisin hämärästi, että ne olisivat olleet vähän erillään sivumpana. Pitää vielä niiden teksteistä tarkistaa se muistomerkkiluonnekin. --Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.55 (EET)[vastaa]
"Kaunispään kolmiomittaustorni on rakennettu vuonna 2011 Suomen kolmiomittauksen ja kartoituksen muistomerkiksi", luki opastaulussa kesällä 2017. Mitä sanoo Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori: Onko tämä muistomerkki? --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 00.01 (EET)[vastaa]
Kuvaamani opastaulutkin tornin juuressa ovat näköjään samoja kuin tuossa, tuossa kuvassa vain ei näy varsinaista pääopastaulua, joka oli erikseen vähän sivummalla.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 00.07 (EET)[vastaa]
Latasin kaksi kuvaa lisää, nro 3:ssa näkyy kauempana oleva opastaulu, kuva on otettu eri puolelta tornia, ei sateenkaarta.--Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 00.16 (EET) edit tietoa --Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 07.25 (EET)[vastaa]
Kas, ehdin aiemmin googlata vasta istumakiven kartoitusmuistomerkkiä ilman tulosta.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 08.34 (EET)[vastaa]
Saariselän Kaunispään kolmiomittaustornista voi keskustella Inarin luettelon yhteydessä, kerroin sen keskustelusivulla kantani. Htm:n kaikki esimerkit voi nähdäkseni ottaa mukaan eli Urjanhain käsitystä myötäillen, jos joku vain tietolähteen ja kohteessa tai sen lähellä olevan tiedon mukaan osoitetaan muistomerkiksi, se lienee sitä. Taideteosten, muistomerkkien ja muistolaattojen ulkopuolelle jäävät puhtaat muinaisjäännökset, opastetaulut ja viitat, puhtaat luonnonesineet (jotka eivät ole artefakteja eli ihmisen tekemiä, mukaanlukien muistopuut). Ja kuten todettu, rajatapauksista voi keskustella tapauksittain.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 14.26 (EET)[vastaa]