Keskustelu:Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arkistointia:

Julkisia vai ei?[muokkaa wikitekstiä]

Mitenkäs tuo Veden alla, joka on Tampereen kirjaston sisällä olevassa vitriinissä? Kirjastohan ei ole aina auki. Entäs sitten tämä (google street view -linkki), taideteoksen nimi on "Huivi", ja sen on suunnitellut Kalevi Mäkelä. Talon laatassa lukee, että "Amurinlinnan asukkaiden aloitteesta VVO:n myötävaikutuksella". "Taideteoksen julkisti asuntoministeri Suvi-Anne Siimes 7.3.2001". Stryn (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 16.02 (EEST)[vastaa]

Veden alla Kirjasto on mielestäni selvästi julkinen tila, vaikka ei olekaan yöllä auki. Kirjastojen auloissa olevat työt ovat myös muussa mielessä sopivia kohteita esiteltäviksi (toisin kuin esim. aivan taloyhtiöiden pihojen keskellä olevat kohteet). juttua julkisesta tilasta, Julkinen tila. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 16.27 (EEST)[vastaa]
Huivi Kohde on selvästikin taideteos. Se on myös sangen selkeästi nähtävissä julkiselta paikalta (kadulta), vaikka tämä vähän rajatapaus onkin. Teoksen tekijä listaa "Huivin" itsekin kohtaan "julkiset teokset" (Google-haku "Huivi" "Kalevi Mäkelä").
Rinnastaisin tämän teoksiin "Kotimetsä" (Tuula Lehtinen) tai "Reflexus 2 x 4" (Lars Holmström) Vuoreksessa. Teokset ovat taloyhtiön alueella, mutta julkisen tilan välittömässä läheisyydessä niin että teokset ovat kaikkien nähtävillä.
Lähteistämisessä voi olla kuitenkin ongelmaa, jos tästä ei ole tehty mitään julkisia artikkeleja. Jos lähteitä ei löydy, jättäisin teoksen varmaan pois.
Tällaisista teoksista ei sovi esittää kuvia, jotka on otettu ei-julkisen rakennuksen sisältä tai joissa on jotakin yksityistä (henkilöihin liittyvää). --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 16.47 (EEST)[vastaa]
Molemmissa on kysymys teoksesta, joka sijaitsee ei-tavoitettavissa olevassa tilassa, mutta näkyy julkiseen tilaan ikkunan läpi. Sveitsissä sallitaan tällainen, josta esimerkkinä tämä Ilja Kabakovin työn kuva. Se on tallennettu Commonsiin ja selvityksessä sanotaan "Aufnahme von einem öffentlichen Standort (durchs Fenster)".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 22.40 (EEST)[vastaa]
Tarkennusta töiden sijainnista:
  • Veden alla on julkista tilaa olevan kirjaston aulassa. Tuskin näkyy mielekkäästi ulos rakennuksesta. Sen ottaisin kuitenkin mukaan sisätilan julkisuuden takia. EDIT: Teos näkyy hyvin viereiseltä jalkakäytävältäkin. Teos on selvästi luetteloon kuuluva, koska teosta voi selkeästi katsella julkisen kirjaston sisäänkäynnin portaiden puoleltakin.
  • Huivi on puolestaan taloyhtiön sisätilassa lasin takana. Tässä kohdassa lähteiden löytymisessä lienee hankaluutta ja lisäksi Huivi-työ on sisätilassa. Jätettäiskö pois, vai miten? EDIT: Kävin kuikuilemassa Huivia. Teos talon julkisivussa näkyy hyvin korostuneesti Hämeenpuistoon.
Vähän tätä Huivia liippaava on Sanni Sepän Olipa kerran Vuoreksessa Tiedosto:Sanni Seppa Olipa kerran 2015.JPG. Mutta siinä työ on erityisesti asettu näytteille kadulta ohikulkijoiden katseltavaksi. Asettelu on kuin näyteikkuna, siksi otin sen työn mukaan.
Esittämieni vertailukohtien sijainnista tarkemmin:

"Melutaidegalleria"[muokkaa wikitekstiä]

Mitenkäs pitäisi listata ja miten kuvata Rantatunnelin meluesteisiin tehty "Melutaidegalleria" ([1], [2])? Otin tänään ohikulkiessa pari yleiskuvaa Armonkallion laidan muureista, mutten ole vielä tarkistanut tuliko otoksista minkäänlaisia. – Haltiamieli 22. elokuuta 2017 kello 20.29 (EEST)[vastaa]

No mitä ettei. Ovat taideteoksia, tunnettujen taiteilijoiden tekemiä. Ovat julkisessa tilassa pysyvästi esillä. Lähteet löytyy taiteilijoista ja ajankohdista. Mitäs julkisen taiteen esittelyyn muuta tarvittais?! Mä voi ottaa kuvia tunnelin toisen töistä, kun siinä pyörin...
Äkkiseltään ajattelisin, että esiteltäis nämä kahdella taulukon rivillä: toinen itäpään kokonaisuus ja toinen länsipään kokonaisuus. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 22.13 (EEST)[vastaa]
Teoksia on meluesteessä verrattain harvakseltaan, pitkällä matkalla ja osittain molemmilla puolilla, ja itäpäässä sekä Armonkallion sivulla että Osmonmäen pohjoislaidalla, joten kovin kattavaa kuvitusta ei muutamallakaan kuvalla saa. Jonkinlaisen yleistuntuman teosten luonteesta sentään toki kyllä. Jos Google Drive -linkki sattuu toimimaan, niin tuossa on tämänpäiväisistä otoksistani parhaiten (eli ei sekään kovin hyvin) kokonaisuutta luonnehtiva. – Haltiamieli 22. elokuuta 2017 kello 22.43 (EEST)[vastaa]
Aikas hyvä yleiskuva teoskokonaisuudesta. Kun teos on mittava tai moniosainen, pitää useinkin ottaa vain edustava kohta työstä kuvaan. Se toimii kuitenkin tunnistuskuvana ja työn karkeana esittelynä. Voi mielestäni myös rajata hieman tiukemminkin, kunhan ei anna käsitystä, että teos on kaikkineen vain tuollaisen yhden laatan kokoinen.
Alla pari esimerkkiä, miten itse olen toiminut kuvaamisessa:
Tuo sana "tunnistuskuva" sopii hyvin näihin. Joskus vaan on ihan mahdoton saada työtä mahtumaan kuvaan. Ja huomatkaa, että kuten Aulis, kuvan kuvausosassa voi mainita "yksityiskohta". "osa teoksesta" ym. jotta katsoja, joka taas ei ehkä tunne kokonaisuutta, ei kuvittele että se on siinä kokonaan. Kuvaussafarissa oli puhetta että jonkun valoteoksen voisi kuvata lyhyenä videona. En tosin tiedä, saako se mahtumaan luettelon kokoon (100px). Nuo työt ovat kyllä merkittäviä, isoja hankkeita ja niistä lienee lähdeaineistoa, jotta voisi tehdä oman artikkelin joko yhdestä tai kokonaisuudesta, siinä voi käyttää useampia kuvia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 23.15 (EEST)[vastaa]
Myös artikkeliin Melutaidegalleria voi laittaa kyseisen kohteen kuvia + tarkempaa juttua asiasta. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 00.28 (EEST)[vastaa]

Rantatunnelin taideohjelma[muokkaa wikitekstiä]

Kun Vuoreksen taide laitettiin omaan kappaleeseensa, olisiko rantatunnelin taide myös pistettävä omaan kappaleeseensa? Rantatunnelillahan on ollut oma taideohjelmansa, johon kuuluu edellä mainittu Melutaidegalleria sekä Tuli, Sade, Falls ja Tammerkoski-valotaideteos. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 23.49 (EEST)[vastaa]

Lähteitä:

Graniittipallo[muokkaa wikitekstiä]

Miksi tämä puuttuu?? --Joe K. (keskustelu) 8. lokakuuta 2017 kello 07.50 (EEST)[vastaa]

Graniittipallo on laitettu puistoon 1997. Mutta onko se taideteos tai muistomerkki? Onko sille kerrottu jossakin lähteessä tekijäksi joku taiteilija? Onko sen sanottu olevan tehty jonkin asian muistoksi?
Pitäisin palloa paremminkin puiston rakenteisiin kuuluvana. Artikkelissa Hämeenpuisto tuo pallo olisi varmastikin mainitsemisen arvoinen. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. lokakuuta 2017 kello 13.21 (EEST)[vastaa]
En osaa sanoa. Kaupungin julkaisemassa Hämeenpuiston puistohistoriallisessa selvityksessä (s. 26-27) [3] se mainitaan puiston taideteosten ja muistomerkkien joukossa. Pallon on tod.näk. valmistanut Sorvikivi Oy, vaikkei se esittelysivullaan sitä mainitsekaan. [4] --Joe K. (keskustelu) 8. lokakuuta 2017 kello 17.48 (EEST)[vastaa]
Mun mielestä tuo graniittipallo on pikemminkin puistokaluste, joka kadunkalusteiden tavoin ei kuulu listaan. Jos joku taiteilija löytyy lähteestä sen tekijäksi, niin silloin kyllä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 20.32 (EET)[vastaa]

Sotamuistomerkkien nimeämisestä tässä artikkelissa[muokkaa wikitekstiä]

Kovasti on sekalaista seurakuntaa sotamuistomerkkien otsikkotiedot tässä artikkelissa, johtuen varmaan määrästä ja ehkä on sopimatta nimeäminen. a)Vapaus/kansalaissodan v.1918 muistomerkit on oma kokonaisuutensa ja sitten sotien b) 1939-1944 muistomerkit. Joku sivuvastaava voisi yhtenäistää, oma ehdotukseni on että nimeys olisi a:ssa ketään loukkaamatta Vapaussota v.1918 muistomerkki ja vastaavasti Kansalaissota v 1918 muistomerkki. B -kohtaan voisi olla oikea nimitys vain sankarimuistomerkki, kuten projektissa on useissa artikkeleissa tehty (Täälläkin Kalevankankaan esimerkin mukaisesti, lisäilin Teiskon sekä Lamminpään) --Hotarju (keskustelu) 12. joulukuuta 2017 kello 18.39 (EET)[vastaa]

Lisättävää[muokkaa wikitekstiä]

Muraaleja nousee kuin sieniä sateella:

Muraali Opiskelijankadulla lisätty --Aulis Eskola (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 18.29 (EET)[vastaa]
Muraali Rongankadulla ja Pinnan alla lisätty --Aulis Eskola (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 20.39 (EET)[vastaa]

Maija Kovari: Peilikirkas, Otavalankatu, 2016. Sonja Sivonen: Tampereen keskustaan avautuu taideteos – "Sopii istuskeluun ja pelailuun"; Tamperelainen 28.10.2016 --Aulis Eskola (keskustelu) 4. marraskuuta 2017n kello 23.19 (EET)

Peilikirkas lisätty --Aulis Eskola (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 17.31 (EET)[vastaa]

Huivi ja Melutaidegalleria - käsitelty edelläkin. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 02.03 (EET)[vastaa]

Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri ja Samaa asiaa pdf-tiedostossa --Aulis Eskola (keskustelu) 13. maaliskuuta 2020 kello 10.56 (EET)[vastaa]

Tärkeitä asioita Maija Kovari 2019. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 05.40 (EEST)[vastaa]

Tärkeitä asioita lisätty --Aulis Eskola (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 20.16 (EEST)[vastaa]

Google Maps / Tampereen katutaidekartta (bit.ly/2M7f9B)

Muraalit ja graffitit: --Aulis Eskola (keskustelu) 16. helmikuuta 2021 kello 08.32 (EET)[vastaa]

  • Pispala kasvaa puusta Sebastian Schultz, OCTO + muita, 2014-2016; Pispala Ratakatu 13 61.50224|23.72064 - OK
  • Muraali / Asunto Oy Tampereen Tikkutehtaan Loimu Sebastian Schultz ja Tarmo Kaikkonen 2020; Tiporaitti 8, Santalahti 61.5019|23.7249 - OK
  • Muraali / Kehräsaaren silta OCTO 2018; Kehräsaaren sillan pää 61.4959|23.7640 - OK
  • Maailman nopein kansa EH-47 2020; Asematunneli, Itsenäisyydenkatu - OK Ratikka-luettelossa
  • Graffiti, OCTO 2015, Tullintorin läheisyydessä
  • Muraali Viinikan Lankarullakioskissa (Tomas Regan ja Wille Klén, 2014) Kaartotie 22 61.4870|23.7839 - OK
  • Muraali Alasniitynkadulla Niko Lehtola / Uni 2017-2018; Alasniitynkatu 30 61.48710|23.85286 - OK
  • Muraali Alasenkadulla OCTO 2017; Alasenkatu 4 61.46703|23.88997 - OK

Sähkömuuntamomaalaukset:

  • ?

Sähkönjakokaappimaalaukset:

  • ?
Missäs menee merkittävyyden raja: Otetaan kohteita mukaan näistä hankkeista:
  • Tampereen Sähköverkon ja Tampereen Taidemuseon muuntamomaalaushanke
  • Iloiset Sähkökaapit -hanke?
Tekijän nimiä ja valmistumisvuosia löytyy monistakin tuollaisista kohteista, esim. Elliina Peltoniemen lintusarja sähkökaapeissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. helmikuuta 2021 kello 16.37 (EET)[vastaa]
Todettakoon että sähkökaappimaalauksia on Turussakin, ja TurkuEnergia taitaa esitellä niitä sivuillaan jopa karttapalvelussa. Niistä on mahdollisesti joku sana vaihdettu Turun luettelon keskustelussa, mutta niitä ei ole taidettu vielä ehtiä arvioida tarkemmin eikä ole taidettu vielä ehtiä lisätä Turun luetteloon edes ryhmänä. (Siellä olikin Aulis Eskolan kommentti, että ei ehkä laskettaisi eri teoksiksi vaan esiteltäisiin kaupungin luettelossa ryhmänä. Omana artikkelinaan ehkä olisi mahdollista esitellä laajemmin.) --Urjanhai (keskustelu) 16. helmikuuta 2021 kello 17.00 (EET)[vastaa]
Muistan kyllä karkeasti tuon Turun tapauksen. Mutta Tampereella taitaa olla nimekkäitäkin teosten tekijöitä mukana. Onkos Turun kohteille kuuluisiakin tekijöitä dokumentoituna jossakin lähteessä?
Pitäisiköhän tästä tehdä hankeartikkelit: Tampereen muuntamomaalaushanke ja Iloiset sähkökaapit -hanke. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. helmikuuta 2021 kello 18.46 (EET)[vastaa]
Paikka: meluvalli Tampereen valtatien eteläpuoli. Lähde: Aleksandra Kunnas: Kaupungin suurin muraali kertoo Ratinanrannassa sähköstä Tampereella; sivu 17, Moro 29.7.2021 --Aulis Eskola (keskustelu) 1. elokuuta 2021 kello 16.40 (EEST)[vastaa]

Hiedanrannan seinämaalaukset ja graffitit[muokkaa wikitekstiä]

Mites tätä katutaidetta esiteltäis ja jäsenneltäis? Nyt on tässä luettelossa kappale "Seinämaalaukset Hiedanrannassa", jossa on muutamia kohteita lähteiden kera. Näyttäviäkin maalauksia alueella on kymmeniä ja lisää sikiää. Mutta lähteitä on vaikeaa löytää: lähinnä vain joissakin kuvapalveluissa on kuvia teoksista tosiaan hatarin tiedoin. Lisäksi nyt on vähän juttua aiheesta artikkelissa Hiedanranta. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. heinäkuuta 2018 kello 19.50 (EEST)[vastaa]

Pispalan vanhan kirkon muistomerkki[muokkaa wikitekstiä]

Mitenhän muistomerkki lasketaan? Pispalan vanhalle kirkolle on piirretty uittotunnelin kattoon risti kirkon paikalle, ja siitä puhutaan uutisissa ainakin muistomerkkinä. --PtG (keskustelu) 8. elokuuta 2018 kello 19.11 (EEST)[vastaa]

Seinämaalaukset omaksi lohkokseen[muokkaa wikitekstiä]

Laitettaisiinko kaikki "seinämaalaukset" omaksi lohkokseen? Siis vähän samaan tyyliin kuin tehtiin muistolaattojen kanssa.

Nyt on jo lohkot:

  • Seinämaalaukset Hiedanrannassa
  • Fingerpori-seinämaalaukset

--Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 09.27 (EEST)[vastaa]

Nojoo, voi ne laittaa omakseenkin, mutta seinämaalaukset ovat myös julkisia teoksia kaikki tyynni. Arvelen vaan jonkin verran maalaustekniikkaa tuntevana ja alaa seuranneena, että seinämalaukset eli useimmat nyt tehtävät "muraalit" ovat melko katoavaa kansanperinnettä. Tuntevatko maalarit sen, miten maaliaineet ja maalauspinta eli seinä synkkavat toistensa kanssa? Näkisin, että "muraaleiden" kohtalona - niin hauskoja kuin ne ovatkin - on kulahtaminen viiden tai kymmenen vuoden sisällä ja sen jälkeen ne ovat vähän ikävää katseltavaa. Suomessa on vain kourallinen "oikeita" seinämaalaustekniikoilla tehtyjä muraaleja. No mutta mitäs sitä.
Näistä Fingerporeista se huomio, että niiden tekijä on Pertti Jarla, vaikka hän tuskin on pikkusormellakaan koskenut itse maalaamiseen. Tekijä on alkuperäisen tekijänoikeuden haltija eli taiteilija. Uutisissa mainittu UPEA18-taidefestivaalin maalausryhmä on toteuttaja tai valmistaja, jota ei tarvitse mainita luetteloissa. Samalla tavalla isossa veistoksessa saattaa olla kymmenittäin valmistajia, taiteilija-apulaisia, valureita, asentajia ja viimeistelijöitä. Usein taiteilija vain kontrolloi tai ehkä korkeintaan antaa ohjeita valmistajille. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 15.11 (EEST)[vastaa]
Ei. Wikipediassa on jo tarpeeksi lokeroita.--Htm (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 15.19 (EEST)[vastaa]
Sekaan vaan ainakin tällä tietoa. Muraalit eivät kuitenkaan tauda olla niin ratkaisevan erilaisia kuin muut taideteokset. Laattojen käsittely erikseen voi olla perusteltua, jos niitä on paljon. Turussakin on hirveä määrä muraaleja listattuna v asta keskustelusivulle, ja listaus ei silloinkaan välttämättä ole vielä kattava.--Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 19.50 (EEST)[vastaa]

Tuuppasin Fingerporit muiden sekaan, vaikka ovat muraaleja. Muutkin pitkin kylää oleilevat muraalitkin ovat taideteoksissa siinä kuin muillakin erityisillä tekniikoilla tehdyt teokset.

Hiedanrannan kohteet jääkööt erilliseksi, koska se on erityinen alue graffiteille ja muraaleille. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 02.17 (EEST)[vastaa]

Hiedanrannan luetteloon voisi kirjoittaa lyhyen selvityksen tästä. Yleensä kaikissa luetteloissa pitäisi olla selostus jossa asiaa tuntemattomallekin selviää mitä ja miksi luettelo on.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 09.53 (EEST)[vastaa]
Lisätty pari lausetta johdannoksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 11.17 (EEST)[vastaa]

Sanalangat sisällä[muokkaa wikitekstiä]

Voitaisko kaikki Sanalangat ottaa mukaan Finlaysonin alueelta, vaikka osa niistä on sisäkäytävillä? Rakennuksen sisäkäytävät ovat vähän kuin katettuja katuja vanhan tehtaan sisällä. Sinne ei pääse yöllä. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. tammikuuta 2019 kello 23.13 (EET)[vastaa]

Sisällä Siperian aukiolla olevat teokset ovat:

Kapteeni Kauko Pirhosen, radiosähköttäjä Elis Lehtisen ja mekaanikko Kimmo Putkosen muistokivi ja -laatta[muokkaa wikitekstiä]

Tämä muistokivi on yksityispihassa, kotirauhan suojaamalla alueella. Pistin kohteen toistaiseksi piiloon kommentteihin. Pihan omistajia voisi tietenkin lähestyä ja kysellä heidän kantaansa kohteen pitämisestä voimakkaasti esillä. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 09.23 (EET)[vastaa]

Julkinen teos Paikka Alue Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva WD
Kapteeni Kauko Pirhosen, radiosähköttäjä Elis Lehtisen ja mekaanikko Kimmo Putkosen muistokivi ja -laatta[1] Lakalaivankadun ja Asentajankadun kulma, omakotitalon puutarha Lakalaiva 61.4577°N, 23.7633°E 1964

Siirretty ny tänne--Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 05.04 (EEST)[vastaa]

Selvitystyötä vaativa muistomerkki Teiskossa[muokkaa wikitekstiä]

Teisko-seura on vuonna 1987 pystyttänyt Sotaan lähteneiden muistomerkin entisen Värmälän koulun piha-alueelle, Värmäläntie 26. Muistomerkki on merkitty peruskarttaan 1987, ja sen perusteella tarkka sijainti on N 61.62361 E 23.86460. Lähteissä on muistomerkistä kuvia. Vuoden 1987 kartassa koulurakennusta ei enää ole, mutta vuoden 1974 peruskartassa sen eteläpääty on muistomerkin paikan pohjoispuolella, joten paikka on tosiaan ollut koulun pihaa. Muistomerkin nykytilanne on epäselvä, koska entiselle koulun tontille, tosin ei koulun ja muistomerkin kohdalle vaan pohjoisemmaksi, on rakennettu omakotitalo. Rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Kuitenkin vielä vuonna 2007 muistomerkki on ollut Teisko-seuran kulttuurikävelyn kohteena. Tontin rajoissa ei näytä tapahtuneen muutoksia, joten muistomerkin pystytyspaikka on nykyisin omakotitalon tontilla, aivan sen eteläreunalla, lähellä Värmäläntietä. Ilmakuvien mukaan tontin laidassa on edelleen koulun aikainen korkea kuusiaita tai nykyisin ehkä paremminkin suurten kuusten muodostama rivi, ja muistomerkin paikka on sen vieressä tontin puolella. Muistomerkki voi olla edelleen tontilla, mutta pienellä siirrolla se olisi voitu myös siirtää esimerkiksi tien reunaan tai isommalla operaatiolla johonkin muualla. Muistomerkkiä ei ole merkitty nykyiseen maastokarttaan, Street View ei ulotu Värmäläntielle, eikä paikan nykytilasta löydy muitakaan kuvia, joten nykyinen tilanne ei ehkä selviä muuten kuin paikalla käymällä. Lähteet: Teisko-seuran historiaa, Kulttuurikävely Kämmenniemessä 13.9.2007. --AB (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 23.36 (EET)[vastaa]

Lisäilin Aitolahden ja Teiskon kohteita. Kävin kuvaamassakin muutamia. Sotaan lähteneiden muistomerkki on nykyään yhden asuintalon portin pielessä ja kamerassani on kuvakin siitä. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. maaliskuuta 2020 kello 19.08 (EET)[vastaa]

Edesmenneiden sukupolvien muistomerkki jossakin Teiskossa, ehkä kirkolla, olisi myös selvitettävä. Kirjastosta löytyvässä kirjassa Teiskon kirkon juhlakirja vuodelta 1988 voisi olla jotakin muistomerkistä, koska kirja mainitaan kirjatussa verkkolähteessä kohteen lähteenä. --Aulis Eskola (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 08.22 (EEST)[vastaa]

Ratikkataide[muokkaa wikitekstiä]

Mites Ratikkataide esiteltäisiin:

Isoja kohteita tulee varmaan parisen kymmentä. Merkittäviä kohteita (dokumentoituja tunnettujen tekijöiden teoksia) tulee muutaman vuoden sisällä useita kymmeniä, kun Ratikan reitti leviää länteenkin päin. Kohteet sijaitsevat nauhamaisesti ympäri kaupunkia - Ratikkareitin varrella luonnollisestikin.

Nyt valmiina on ainakin nämä:

  • Maailman nopein kansa, EH-47, Tampereen rautatieaseman asematunnelin muraali
  • Movement No 1, Katarina Löfström, Kekkosentien ylikulkusilta
  • Palaisinpa kukkana, Jan Anderzén, Turtola, Hervannan valtaväylä
  • Tuulensilmät, Jaakko Himanen, Pyynikintori

Ratikkataidekartta --Aulis Eskola (keskustelu) 21. helmikuuta 2021 kello 17.32 (EET)[vastaa]

Laitoinpa alulle oman luettelon noista ratikkakohteista. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. helmikuuta 2021 kello 07.54 (EET)[vastaa]
Sellainen huomio vaan, että Ratikan teokset ovat enemmän näköyhteydessä katujen tallajaan kuin metroasemien ja Kehäradan taide. Siinä mielessä luettelon ottaminen Tampereen listan yhtyteen voisi olla parempi kuin kokonaan omana erillisenä listana. Mutta ihan miten vaan, täytyy tulla katsastamaan Ratikan teokset (ja ratikat) kun niitä enemmän valmistuu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. helmikuuta 2021 kello 08.54 (EET)[vastaa]

Tuhottuja[muokkaa wikitekstiä]

Kalapoika ja nyt myös Lauri Viidan muistomerkki on tuhottu. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. lokakuuta 2023 kello 11.16 (EEST)[vastaa]

Laitoin näistä huomioita, kun oli paperisessa Aamulehdessä tänään juttu. Kalapojasta oli jäljellä ilmeisesti enää vain osa alustaa. Surkeata. [6].--PtG (keskustelu) 15. lokakuuta 2023 kello 14.45 (EEST)[vastaa]
Nuo voisi siirtää luettelon osioon "Julkisilta paikoilta poistetut ja tuhoutuneet teokset". Nuo molemmat ovat jo niin vanhoja teoksia, että niiden vanhoja muotteja ei välttämättä enää ole. Toinen on viety kokonaan ja Viidan musitomerkistäkin isoja kappaleita, ei niitä restauroimalla korjata eikä paikata. -- Htm (keskustelu) 15. lokakuuta 2023 kello 15.30 (EEST)[vastaa]
Lauri Viidan muistomerkin tekijän mukaan korjaaminen onnistuu kyllä [7]. Tuon toisen kohdalla tilanne on tietenkin haastavampi, kun Unto Hietanenkin on kuollut, mutta odotellaan nyt hetki, jos se saadaan vielä talteen jostain. --PtG (keskustelu) 15. lokakuuta 2023 kello 16.49 (EEST)[vastaa]
En tiennyt tuosta korjausmahdollisuudesta, sehän on hyvä uutinen. -- Htm (keskustelu) 15. lokakuuta 2023 kello 17.01 (EEST)[vastaa]
Sanoisin, että luettelon tarkoitus on palvella lukijoita julkisista teoksista sellaisena kuin ne ovat. Pitäisi välttää tilannetta, jossa joku menee luettelon tietojen opastamana paikalle, eikä luettelon kuva vastaakaan todellisuutta tai tiedot eivät pidä paikkaansa. Eli ei saisi esittää jotain sellaista jota ei ole tai jota tulee ehkä olemaan. Lauri Viidan muistomerkki on tuhottu sen verran pahasti, että se ei enää muistuta alkuperäistä hahmoaan. Kaupunki saattaa päättää veistoksen ennallistamisen, mutta jos näin päätetään, ennallistamistyö voi kestää kauan. On epäselvää tulisiko se olemaan tarkasti samanlainen kuin nyt tuhottu teos vai jotain muuta. Eli esitän, että siirretään myös Lauri Viidan muistomerkki poistettujen/tuhottujen listaan ja laitetaan takaisin sitten jos/kun se ilmestyy uutena. Joku Tampereella voisi kyllä käydä kuvaamassa tuon tuhotun veistoksenkin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. lokakuuta 2023 kello 11.11 (EEST)[vastaa]
Luin tänään tuon Aamulehden jutun, jossa haastateltiin Viidan muistomerkin tekijää Pertti Mäkistä, paperisesta lehdestä. Hän sanoi, että sen saa kyllä sellaiseen muotoon, ettei siinä eroa kyllä huomaa. Muistomerkki oli kai muutenkin tehty yhteenhitsatuista osista, joten jos nyt tuohon tehdään uusia osia ja hitsataan ne yhteen, suuressa kuvassa ei varmasti ole erityisiä eroja. Mäkinen myös sanoi, että hänellä on vielä sen verran voimia ja apulaisia, että voisi korjaustyön tehdä. Tässä on sitten se iso mutta, jonka myös nostit esille. Pallo on kai käytännössä Tampereen taidemuseolla (kysymys lienee siis taloudellinen). --PtG (keskustelu) 16. lokakuuta 2023 kello 13.10 (EEST)[vastaa]
Varoja Viidan korjaamiseen ettitään: [8] Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2023 kello 19.05 (EEST)[vastaa]
Tapaus Viita / Kalapoika / Kurjet ollut nyt käräjillä [9]. Aulis Eskola (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 12.45 (EET)[vastaa]

[teosten keskustelusivulle] kirjoitin tästä tapauksesta ja ýleisemmin siitä, mitä Wikipediassa voitaisiin tehdä julkisten teosten suojelemiseksi moisilta rikoksilta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 10.10 (EEST)[vastaa]

Rikolliset saatu kiinni, ja patsaiden tai niiden osien olinpaikkakin on tiedossa. Tiedä sitten, onko edes kokonaisena leikatut enää ehjiä, mutta eiköhän sekin pian selviä. [10]. --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2023 kello 14.34 (EEST)[vastaa]

Poliisin tiedotteesssa [11] sanottiin, että "Esitutkinnan aikana on ilmennyt, että varastetut arvokkaat patsaat on käsitelty siten, etteivät ne olisi alkuperältään enää helposti tunnistettavia. Patsaita on leikattu pienempiin osiin alkuperän häivyttämiseksi." eli ne on silputtu mahdolisimman pieniksi palasiksi, vasaroitu lyttyyn ja kolhuille ja myyty useampaan paikkaan, joista poliisi käy ne noutamassa ja palauttaa omistajilleen. -- Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2023 kello 00.02 (EEST)[vastaa]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keskustelu:Luettelo_Tampereen_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä&oldid=22334161”