Keskustelu:Lehtivihreä

Missä lämpötiloissa lehtivihreä hajoaa (tuhoutuu)? Muistelen korkean lämpötilan olevan 65 celsiusasteen paikkeilla? Löytyisikö tähän lähdettä jostakin? Entä mikä on matala lämpötila, jossa lehtivihreä hajoaa (0 celsiusastetta/vähemmän)? --Hartz (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 12.22 (EET)

Tuskin se kylmässä kovin helposti hajoaa, koska esim. Suomessa esiintyy monenlaisia talvella vihreitä kasveja, tyypillisesti esimerkiksi havupuut, vaikka pakkasta voi olla kymmeniä asteita. Ilmaston kylmetessä tosin lumenpäällisten kasvien esiintyminen lakkaa, mutta tällöinkään kynnystekijänä tuskin on kylmyys lehtivihreän toiminnan tai koossapysymisen kannalta, koska esim. metsäisilläkin alueilla voi pitkäänkin olla vaikka 40 astetta pakkasta ilman että talvivihannat havupuut kuolevat, vaan luultavammin kasvillisuuden esiintrymistä rajaavat muut tekijät (hämärästi muistelisin, että ainakin eräs puurajaa vuoristoissa aikaansaava tekijä olisi pakkasen aiheuttama kuivuminen, mutta en nyt muista varmasti).--Urjanhai (keskustelu) 22. joulukuuta 2013 kello 13.45 (EET)

Klorofylli kestää hyvin keittämistä ja pysyy jopa klorofylli-proteiinikomplekseissa kiinni keitettäessä. Tämän voi jokainen todeta esimerkiksi vilkaisemalla pinaattikeittokattilaan. Proteiinit eivät kyllä kestä, joten fotosynteesi loppuu kun lehden kastaa kiehuvaan veteen. Kylmää klorofylli taas kestää ainakin nesteheliumin lämmpötilaan asti, koska noista lämpötiloista on spektroskopiaa. Fotosynteettisiä eliöitä kuten syanobakteereja ja mikroleviä säilytetään usein nestetypen lämpötilassa, joten ainakin siihen asti myös klorofylli-proteiinikompleksit säilyvät toimintakuntoisina. Kasvien kylmänkestävyys on monesta tekijästä kiinni, mutta klorofyllin kylmänkestävyys ei näihin tekijöihin kuulu.

Tein tänään muutoksia sivuun. Yhteenveto

(1) Korjasin väärinkäsityksen, jonka mukaan klorofylli heijastaa (vihreää) valoa, ja lisäsin tähän viitteen. Viite on oma juttuni (mikä voisi aiheuttaa eturistiriidan), mutta olemme jo käsitelleet asiaa englanninkielisen Wikipedian lukitun Chlorophyll-sivun Talk-osassa, ja virhe on sielläkin korjattu.

(2) Muokkasin sivua myös muilta osin vastaamaan fotosynteesitutkimuksen käsityksiä.

En ole ikinä kuullut viherhiukkasia sanottavan "lehtivihreäksi", joten korjasin asian. Lehtivihreä=klorofylli.

Klorofyllin sijainti oli jotenkin sekavasti selitetty. Korjasin ja mainitsin samalla bakteeriklorofyllin koska bakteeriklorofylli on tärkeä sukulaisyhdiste (niitäkin on toki useita).

Klorofyllin sanottiin olevan porfyriini, jolloin sivuketju unohtui. Korjasin.

"klorofyllimolekyylit, kuten p680,..." oli niin outo ilmaisu, että otin sen pois ja siirsin P680:n siihen kohtaan, jossa selitettiin klorofyllin roolia fotosynteesissä. Sekin kohta oli hämärästi kirjoitettu (ei klorofylli mitenkään helposti siirrä elektronia toiselle molekyylille, vaikka fotosynteesin reaktiokeskuksissa niin tapahtuukin). Korjasin.

Maininta, jonka mukaan Chlorella vulgaris sisältäisi enemmän klorofylliä kuin mikään muu organismi, on mielestäni vähintään epäilyttävä, sillä kaikkia maailman organismeja ei ole tutkittu. Lisäksi viitteenä oleva sivu on ilmiselvästi pelkkää epätieteellistä potaskaa (domeenikin on myynnissä eniten tarjoavalle). Sivulla mm. mainitaan, että Chlorella ei "yleensä" sisällä fykosyaniinia. No ei varmasti sisällä koskaan, sillä fykosyaniinia on vain syanobakteereissa, punalevissä ja glaukokystofyyteissä eikä ollenkaan viherlevissä kuten Chlorellassa. Otin siis koko asian pois, sillä yhden leväsuvun mainitseminen jotenkin erikoisena kuulostaa Chlorella-pillereiden mainostamiselta. (Päätin tehdä näin vasta nyt, joten tämä muutos näkyy toisena muutoksena tänään.)

--EsaTyystjärvi (keskustelu) 7. tammikuuta 2021 kello 12.08 (EET)