Keskustelu:Kaukolämpö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaukolämmön muuntaminen sähköksi kotikonstein olisi mielenkiintoinen aihe, sillä kaukolämmön hinta on noin viidenosa sähkön hinnasta.Kommentin jätti 130.231.240.17 (keskustelu – muokkaukset). --jeepo 24. helmikuuta 2007 kello 11.00 (UTC)

Käyttöikä[muokkaa wikitekstiä]

"Kaukolämpöjärjestelmien taloudellinen ikä on noin 25 vuotta". Mitä osaa järjestelmästä tällä tarkoitetaan, lämmönsiirrintä, verkostoa, tuotantoa? --jeepo 24. helmikuuta 2007 kello 11.03 (UTC)

Lisäsin Kenen mukaan -mallineen, jospa tietäväisemmiltä tulisi vastaus. Aika tuntuu mielestäni hieman lyhyeltä, tarkoitettiin mitä järjestelmän osaa hyvänsä.--Riisipuuro 9. syyskuuta 2007 kello 18.01 (UTC)--

Kaukolämmön arviointia[muokkaa wikitekstiä]

"Esimerkiksi Helsingissä säästö vastaa omakotitalon lämmöntarvetta. Jos säästetty energia tuotettaisiin polttamalla puuta, jouduttaisiin joka vuosi polttamaan metrin levyinen ja korkuinen, peräti 3805 kilometriä pitkä halkopino." > Yhden omakotitalon vuotuinen lämmöntarve = 3805000 m3 halkopino = n. 10.000.000 MWh VAI 380500 m3 = Suomessa/Euroopassa/maailmssa yhteistuotannolla säästetty energiamäärä? Tarkennusta, pyydän. 9. syyskuuta 2007 klo 18.34.Kommentin jätti 213.216.233.46 (keskustelu – muokkaukset).

Ilmeisesti typo? Toistaiseksi kommentoitu pois.--Riisipuuro 9. syyskuuta 2007 kello 18.01 (UTC)--

Artikkelin ongelmia[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa on sellainen asenne, että Suomi on jotenkin kaukolämmön ainoa käyttäjä. Vaan ei ole! Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat samalla viivalla. Saksan Berliinissä on maailman suurin kaukolämpöverkko. Islannin kaukolämpöverkko hyödyntää geotermistä energiaa. Ymmärtääkseni kaikissa Itä-Euroopan entisissä sosialistimaissa on kaukolämpöverkot. Venäjällä kaukolämpöä käytetään eniten maailmassa. Varmasti kaukolämpölaitteiden valmistajia on muitakin kuin artikkelissa mainitut.

Artikkelista lainattua: "Maailmalla tällainen yhteiskäyttö on harvinaista, mutta Suomessa peräti 80 % kaukolämmöstä tuotetaan yhteistuotannossa." Samaa voidaan sanoa Tanskasta, jolloin se ei ehkä ole niin harvinaista. Nykyään myös Venäjällä tuotetaan kaukolämpöä yhteistuotannossa. Osiossa Kaukolämpötuotannon arviointia, kannattaisi ottaa huomioon, että kaukolämmön ainoa korvike ei ole kiinteistökohtaiset lämmityslaitokset, vaan esimerkiksi lämpöpumpputeknologiat sekä paremmat rakennustekniikat sekä periaatteessa ihan pelkät sähkövastuksetkin ovat vaihtoehtoja. --Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2013 kello 06.27 (EET)[vastaa]

Kaukolämmön ongelmat[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeliin on kaivattu monipuolisempaa näkökulmaa. Kritiikkiä on esim. Talouselämän artikkelissa Aika ajaa kaukolämmön ohi (1.3.2013) --Hermis (keskustelu) 15. tammikuuta 2016 kello 09.57 (EET)[vastaa]

Kaukolämpölaitoskartta[muokkaa wikitekstiä]

"Kartalle on merkitty Suomessa kaukolämpöä tuottavat laitokset."

Mitähän lämpölaitoksia tähän karttaan on merkitty? Siitä puuttuu useiden kuntien laitokset mm. Kainuusta ja Koillismaalta. Onko kyseessä joku Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten lämpölaitosten kartta, vai onko karttaan merkitty vain tietynlaisia lämpölaitoksia?

Olisi kiva lisätä aiheesta[muokkaa wikitekstiä]

Olisi hyvä lisätä uutuudesta jotain Kaukolämpö#Kaukolämmön_tuotanto osan loppuun.

Ensimmäisenä Suomessa: Tampereen Hiedanrannassa tuotetaan hiilidioksidinegatiivista kaukolämpöä

Olen samaa mieltä että voisi vaikka muitten kielien sivuilta kerätä lisää kansainvälisiä tietoja.

Idyllic press (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 10.57 (EET)[vastaa]

Neutraalius ja mahdolliset haitat[muokkaa wikitekstiä]

Ymmärtääkseni kaukolämpöverkko on itsessään neutraali, mutta se millä kaukolämpöä tuotetaan (hiili, turve) ei ole. Mielestäni artikkelista pitäisi poistaa neutraalius-läpyskä, koska tämän artikkelin kuuluu kertoa pääasiassa kaukolämpöverkosta eikä niistä polttoaineista joita kaukolämmön tuotannossa käytetään. Ne polttoaineet kun voivat olla mität tahansa ja vaihtelevat alueellisesti, Helsingissä se on paljolti kivihiiltä. --Hartz (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 09.27 (EEST)[vastaa]