Keskustelu:Karl Abiel Heikel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Merkittäväkin? --Ville Siliämaa 4. syyskuuta 2008 kello 20.24 (EEST)[vastaa]

Taitaapa olla: Ensimmäisen oman kirkkoherran Kittilä sai 1870. Tämä oli aikakautensa kuuluisin lestadiolaispappi K. A. Heikel. Lähde on Kittilän srk:n historiasivu. KAH oli uusheräyksen opillinen isä, toteaa Teologia.fi. Hyväksynet? --Paappa 4. syyskuuta 2008 kello 20.49 (EEST)[vastaa]
Kyllä. Piti vain varmistaa asia. --Ville Siliämaa 4. syyskuuta 2008 kello 20.50 (EEST)[vastaa]
Korjasin väitteen K. A. Heikelin suhteesta uusheräyslestadiolaisuuteen. Hän ei ole liikkeen oppi-isä, kuten Seppo Lohi esittää Teologia.fi -sivuston artikkelissaan Oppiriidat hajottivat lestadiolaisuuden 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Heikel ei edes kuulunut kyseiseen liikeeseen, esim. Pekka Raittilan Lestadiolaisuuden bibliografia ja matrikkeli ei mainitse, että hän olisi kyseiseen liikkeeseen edes kuulunut. Jos ei ole edes liikkeen jäsen, niin ei voi olla sen oppi-isäkään. Uusheräyksen oppi-isän arvellaan olleen kittiläläinen metsänhoitaja Silen. BTW, olisi hyvä saada alaviite tuohon Kristillisen kuukausilehden päätoimittajuuteen, katson edellä mainitsemastani matrikkelista, jos se sanoisi jotain asiasta. --Vkettu 23. lokakuuta 2011 kello 23.16 (EEST)[vastaa]
Tarkistin pikaisesti Heikelin suhteen uusheräykseen Lohen tutkimuksesta Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat. Laajassa luvussa "Identiteettikriisistä uusheräykseen" (281-440) käy kyllä ilmi Heikelin keskeinen asema oppi-isänä, vaikka suuntauksen varsinaisesti syntyessä hän oli jo etääntymässä lestadiolaisuudesta ja uusheräyksen käytännön toiminnasta vastasivat maallikot (s. 376). Silenistä Lohi toteaa, että hänen paikkakunnalle muuttaessaan uudellaheräyksellä oli jo niin vahva asema, että hänen oli siihen helppo yhtyä. Myöhemmin Viipurin läänissä Silen liittyi narvalaisuuteen. Mielestäni Lohen perustelut vaikuttavat niin vahvoilta, että poistetun viittauksen voi palauttaa. Valitettavasti en aivan lähiaikoina pysty paneutumaan Lohen tutkimukseen niin perusteellisesti, että voisin tiivistää sen annin artikkeliin. --Paappa 24. lokakuuta 2011 kello 00.28 (EEST)[vastaa]
Seppo Lohi kirkkohistorian tutkijana ei ole paras mahdollinen mitä tiedetään. Apulaisprofessori Pekka Raittila on tunnettu tinkimättömänä tutkijan, ja siis tuo matrikkeli, johon viittasin on hänen tekemänsä. Raittilan matrikkelin mukaan Heikel etääntyi lestadiolaisuudesta - tarkkaa ajoitusta en muista. Kuten itsekin mainitsit, että Heikel oli etääntynyt lestadiolaisuudesta, kun uusheräys syntyi. Jos ei ole liikkeen jäsen, niin ei voi olla oppi-isä. Toki jotain vaikutusta paikallisella kirkkoherralla on paikallisväestöön, mutta en nyt häntä liikkeen oppi-isäksi kutsuisi. Jos muutat artikkelin takaisin, niin mainitse ainakin, ettei tuosta oppi-isyydestä tutkijat oli ihan yksimielisiä.--Vkettu 24. lokakuuta 2011 kello 17.04 (EEST)[vastaa]
Tapausta tarkemmin tuntematta totean, että se ettei itse ole kuulunut johonkin liikkeeseen ei tarkoita etteikö silti ole voinut antaa tälle liikkeelle vaikutteita ja olla siten sen 'oppi-isänä'. Kun otetaan huomioon se että uusheräyksestä tuli oma liikkeensä vuosisadan vaihteessa, on yhtenäisen liikkeen aikana vaikuttaneen kirkkoherran mahdolliset korostukset hyvinkin voineet antaa vaikutteita tälle liikkeelle. Eihän Juhani Raattamaakaan ollut vanhoillislestadiolainen, uusherännyt tai esikoislestadiolainen, mutta silti ainakin ensimmäinen ja viimeinen, olletikin keskimmäinenkin pitävät häntä oppi-isänään.--Kirkhakkinen 1. marraskuuta 2011 kello 16.39 (EET)[vastaa]