Keskustelu:Joki

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: tärkeä)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
tärkeä	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä tärkeäksi artikkeliksi.

Lopetan tältä päivältä jokiin liittyvien asioiden muokkauksen, että jos joku haluaa tehdä vastaavat luettelot Etelä- ja Pohjois-Amerikan, sekä Australian joista, kuin mitä nuo muut luettelot joista, jotka 'Katso myös' -kohdassa ovat (ja miksei myös tarkastaa niitä) niin siitä vaan (ei tule päällekkäisiä muokkauksia). Melianis 11. toukokuuta 2006 kello 09.29 (UTC)

Jokirajat

Jokirjajojen "luonnolisuus" on itse asiassa vähän niin ja näin: usein jokilaakso asutukseltaan yhtenäinen kokonaisuus, ja rajat sijaitsevat sen takia usein jokilaaksojen välisillä vedenjakajilla. Silloin jokiraja on pikemminkin ei-luonnollinen kuin "luonnollinen" muutoin kuin 1700-luvun valistuksen ja valtionhallinnon näkökulmasta. Tähän viitataankin artikkelissa nyt siirtomaiden osalta. Kun lisättiin maininta Suomen ja Ruotsin rajasta, niin sehän on sotien tulos, samoin kuin myös lisäämäni Saksan ja Puolan jokiraja. Kirjallisuutta jossa tätä käsitellään, luultavasti löytyy, koska en ole keksinyt tätä itse vaan joko lukenut tai kuullut jossain, missä asiaa on kirjallisuuden pohjalta käsitelty. --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2021 kello 14.21 (EET)

Sana "luonnollinen" tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan ensisijaisesti "luonnonmukainen, luontoon kuuluva, luonnossa esiintyvä". Jokirajat ovat rajoista varmaankin kaikkein luonnollisimpia. --Savir (keskustelu) 9. tammikuuta 2021 kello 14.40 (EET)

Tätä on tarkasteltu aihetta käsittelevissä lähteissä. Se mitä sanakirja sanoo, on mitä sanakirja sanoo. Se monipuolisempi kuva, jonka antavat varsinaiset aihetta kuvaavat lähteet, on se monipuoliasempi kuva, jonka antavat varsinaiset aihetta käsittelevät lähteet. Varsinaiset aihetta käsittelevät lähteet sisältävät muun muassa kokonaisia kirjoja siitä, miten "luonnon" ja "luonnollisuuden" määrittelyt ovat kehittyneet länsimaisessa aatehistoriassa, ja tätä on tietenkin käsitelty myös rajojen osalta. Mutta kun vuorokaudessa on vain rajoitettu määrä tunteja, niin merkkasin nyt vain tämän huomion tänne. Eräs esimerkki rajan luonnollisuudesta ja ei-luonnollisuudesta, joka myös on tässä yhteydessä nimenomaisesti mainittu kirjallisuudessa, on Tanskan ja Ruotsin raja. Sekin syntyi sodan tuloksena, vaikka varsinaisesti hyvien liikenneyhteyksien muodostaman kokonaisuuden muodostivat alkujaan Skåne ja Tanskan saaret osana Tanskaa, ja varsinainen harvaan asuttujen syrjäseutujen muodostama rajavyöhyke oli Skånen ja Smoolannin välillä. Sotillaallisesti tällaiset rajat ovat selviä, mutta se "luonto" siinä "luonnollisuudessa" on sosiaalinen konstruktio. Perineisessä oikeuskäsityksessä mainitaan nämä vedenjakajien rajaseudut. Mutta en nyt tosiaan ehdi kaivaa tätä kirjallisuutta. Nuo siirtomaiden jokirajat siis ovat vain yksi erikoistapaus näistä valistuksen ajan "järjellä" suunnitelluista rajoista tai mahdollisesti myös sotilaallisin perustein muodostetuista rajoista. Vastakohtana näille meillä täällä Suomessakin maakuntien rajat vielä monin paikoin seurailevat vedenjakajia, mikä taas on vanhassa tapaoikeudessa yleisempi "luonnollisen" rajan muoto. Näistä olisi joskus mukava kirjoittaa tänne lähteitä käyttäen, mutta sitä ennen taitaa olla monta vielä kiireellisempää aihetta jonossa. --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2021 kello 16.05 (EET)

Toinen lähde luonnollisen rajan käsitteelle ovat perinteisesti koulun maantiedon oppikirjat. Mutta kun mennään varsinaiseen tutkimuskirjallisuuteen, niin tulevat esiin nämä laajemmat ja moniulotteisemmat asetelmat. Eri yhteyksissä siis "luonnollinen" saa eri merkityksiä: asutus, hallinto, sotilasstrategia. Ja eri aikoina nämä saattavat painottua rajojen määräytymisessä eri tavoin.--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2021 kello 16.33 (EET)