Keskustelu:Imeväiskuolleisuus

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi. Kauttaaltaan lähteistetty tiivis esitys aiheesta. --Savir (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 18.21 (EET)

Mistä viiden vuoden raja lapsikuolleisuudelle, vaihtelevatko määritelmät? Toiseksi tuli mieleeni tapaturmien (ja muiden ei-luonnollisten syiden) osuus, kolmanneksi imeväiskuolleisuuden vähenemisen vaikutus väestönkasvuun. --Höyhens (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 10.57 (EET)

Lähteistin nyt lapsikuolleisuudenkin määritelmän. En muista nähneeni muita kuin tuon viiden vuoden määritelmän. --Savir (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 11.05 (EET)

Heräsi mielenkiintoinen kysymys: kun artikkeli käsittelee imeväiskuolleisuutta, miksei siinä sanallakaan mainita imetystä? Muistan lukeneeni jostain että imetys on tehokkain saastuneesta vedestä ja ravinnosta johtuvan imeväiskuolleisuuden estäjä. --Eb2t (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 11.32 (EET)

Imeväisen ja imetyksen nimityksen yhteys taitaa olla vain suomen kielen erikoisuus, eikä imeväisellä tarkoiteta imetettävää lasta. Esimerkiksi monen muun kielen infant tarkoittaa "puhumaton". --Savir (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 11.40 (EET)

Tämähän on suomenkielinen Wikipedia, kuten usein mainitaan. Et vastannut kysymykseen. Huomaan vastauksessasi ärtymystä, toivottavasti huomio on väärä. Älä kuitenkaan vastaa siihen vaan kysymykseen, miksi siinä ei mainita imetystä. --Eb2t (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 12.19 (EET)

Oletamme hyvää tahtoa. Imetyksellä lienee vaikutusta imeväiskuolleisuuteen. Voisi mainita. --Höyhens (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 12.22 (EET)

Imetys mainitaan ymmärtääkseni epäsuorasti kohdassa "Vähentämispyrkimykset > ravitsemuksen parantamisella". --Savir (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 12.25 (EET)

Minusta se on kuitenkin liian epäsuora. Juuri kehittyvissä maissa (tai 3. maailmassa) se on todettu erityisen tehokkaaksi. Toisaalta siellä on teollisilla korvikkeidenvalmistajilla ollut kampanjoita niiden tuotteiden käyttämiseksi, joten asia kannattaa mainita ihan suorasti. --Eb2t (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 13.02 (EET)

BTW. Eiköhän tämä ole jo lupaava. --Höyhens (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 12.23 (EET)

Ei mielestäni vielä. --Eb2t (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 13.02 (EET)

Jos oikein muistan, olet lääkäri joten sinun pitäisi tietää. Tässä on esimerkiksi asetettu erilaisia EY:n määräämiä rajoituksia, jotka perustuvat WHO:n julkaisemiin periaatteisiin [1]. WHO:n periaatteista ei varmaan monissa maissa välitetä, ja tulos näkyy imeväiskuolleisuudessa. Ei siis mikään vähäpätöinen asia. Perehdyin itsekin tässä samalla asiaan, josta olin lukenut vain jonkun sivulauseen. --Eb2t (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 13.11 (EET)

Muistat ammattini oikein, enkä tietenkään muista kaikkia yksityiskohtia kaikista asioista ilman tarkistamista. Sen muistan, että imetystä suositaan ja äidinmaitokorvikkeista on varsinkin kehitysmaissa ongelmia. Se olisi aiheellista mainita, se ei ole vähäpätöinen asia, olen samaa mieltä. Wikipediassa on kuitenkin näitä laatutasoja lupaava, hyvä ja suositeltu. Kyllä tämä on mielestäni lupaava, kun ottaa tuon epäsuoran maininnan huomioon. --Höyhens (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 13.52 (EET)

No nyt se on siinä noin aluksi, saa parantaa, itse en nyt jouda. Kiitän vinkistä ja linkistä. --Höyhens (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 14.04 (EET)

 Kannatan riittävä lupaavaksi -- ei vaadita mahdottomia. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 15.22 (EET)

Onhan tämä huomattavan suppea, mutta ehkä tässä on just perustiedot. --PtG (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 20.34 (EET)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty.
3. tetolaatikkomalline puuttuu, ei taida olla sopivaa.
4. viitteistys aukoton.
5. suppea.
6. perustuu käytännössä yhteen lähteeseen.
7. lähteistä yksi käsittelee aihetta.
8. kuvitus.
9. kieli ok.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme suppea, sekava ja luettelomainen, artikkeli vaikuttaa keskeneräiseltä ja luonnosmaiselta. taulukot loppuun, luettelot auki leipätekstiksi näin aluksi.
12. artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

8/11 -> Ei vielä lupaava artikkeli. Gopase+f (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 16.39 (EET)

Tiedot ovat osaksi jo lähes 10 vuotta vanhoja (2006), eivätkä edusta nykytilaa. YK:n tuhatvuotistavotteiden seurauksena myös imeväiskuolleisuutta on saatu merkittävästi vähennettyä artikkelissa nyt esitetyistä arvoista. Siksi artikkelin tietosisältöä olisi päivitettävä.

• Lisäsin Aiheesta muualla -kohtaan linkin YK:n järjestöjenvälisen lapsikuolleisuusarvioinnin ryhmän sivulle. Sieltä löytyy esimerkiksi vuoden 2013 maailmankartta imeväiskuolleisuudesta (http://www.childmortality.org/index.php?r=site/map varmista, että vasemman yläkulman alasvetovalikossa on Infant mortalityy rate) ja täsmällisempi excel-taulukko. Kartasta voi katsoa myös kehitystä vuosittain. Vaikka tiedot eivät ole aivan yhteismitallisia nähdään, että esimerkiksi artikkelissa esitettyyn vuoden 2006 karttaan ja jälkimmäiseen taulukkoon verrattuna vuoden 2013 arvot ovat kovasti laskeneet.
• Eli jälkimmäisen taulukon ja vuoden 2006 kartan tiedot olisi syytä päivittää. Nyt ne ovat vanhentunutta tietoa. YK:n tuoreemman 2014 arvion mukaan (esim. kartan perusteella) vain kahdessa maassa (Sierra Leone ja Angola) lapsikuolleisuus olisi 2013 ollut enää yli 100 (per 1000).
• Olisi tervetullutta, jos myös voimakkaaseen muutokseen vaikuttaneista tekijöistä (esim. vastasyntyneiden rokotusohjelmat, raskaana oleviin kohdistetut ohjelmat, kätilöiden koulutus, tms.) kerrottaisiin muutamalla kappaleella.
• Miksi johdannossa puhutaan kehityksestä vain 1800- ja 1900-luvuilla? Paljon on tapahtunut 2000-luvullakin!
• Kaikki imeväiskuolleisuusluvut, joita esitetään esim. kahden desimaalin tarkkuudella tulee sitoa vuoteen - milloin lukema oli EU:ssa 4,22, Japanissa 3,14 ja Yhdysvalloissa 7,07 (per 1000)?
• Artikkelin pohjateksti on ihan hyvä, vaikka onkin kompakti. Kunhan tietosisältö ajantasaistetaan 2010-luvulle, ja viime vuosien kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä avataan, voisin kannattaa lupaavaksi.--Paju (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 14.35 (EET)

Artikkelia ei ole viety tarpeeksi eteenpäin. Yllä on paljon parannusehdotuksia, uudet tilastotkin on jo AM-osiossa. Kun parannusehdotukset on toteutettu, voitaneen tuoda uudestaan keskusteluun. --PtG (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 20.52 (EET)