Keskustelu:Ihmisaivot

Artikkeli Ihmisaivot on valittu lupaavaksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
6.8.–14.11.2016	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
18.–31.12.2016	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Suuremmilla aivoilla?

Pitäisi varmaan jotenkin täsmentään että tällä viitataan ihmisen aivoijen kokoeroa muihin eläimiin, eikä toisiin ihmisiin. Nyt joku saattaa luulla että jos kaverilla on ISO-PÄÄ että se olisi jotenkin fiksu :-), näinhän ei ole jos toiseen ihmiseen vertaa. Kommentin jätti 80.186.175.25 (keskustelu – muokkaukset).

--

Iso pää pienet aivot. korjatkaa jos olen väärässä mutta mielestäni aivojen "ulkoinen" koko ei kerro aivojen kehittyneisyydestä mitään, vaan varsinainen aivokuoren pinta-ala on todellisuudessa suurempi kehittyneillä eliöillä poimuisen rakenteen vuoksi. Kommentin jätti Thorn (keskustelu – muokkaukset).

--

- kuvan eri väreillä merkityt osat tulisi nimetä - tekstin listassa aivojen osista voisi myös viitata tähän. Ainakin siinä lueteltujen osien omilla sivuilla pitäisi olla kuvat ko. aivojen osista.

--

Kokeillaas uusiksi :) Eli aivojen rakenne -kappaleessa puhutaan ihmisen aivojen rakenteesta. Pitäiskö se mainita erikseen? Mako71 13. toukokuuta 2008 kello 17.00 (UTC)

• • Voisiko tuolla mainita jotain myös aivopuoliskoista ja niiden tyypillisistä toiminnoista?

--

Oppimiselle olisi hyvä saada hieman kattavampi selitys + oma osio, ja siirtää sinne muutamia hajanaisia pätkiä kuten "oppiminen on dendriittien haaroittumista" tjsp. Voin toki itsekin katsoa jos eksyn lähiaikoina takaisin artikkeliin. --Serenity 7. heinäkuuta 2008 kello 21.23 (UTC)

enképhalon (ἐγκέφαλον) on muinaiskreikkaa. Latinaksi aivot on cerebrum. --Jukkapekka.varonen 22. elokuuta 2008 kello 10.34 (EEST)

Tulkitsen, että artikkelin alussa käytetty encephalon on tieteellisen latinan anatominen termi aivoille, sillä anatomiassa cerebrum tarkoittaa vain isoaivoja. Osviittaa antaa sekin, että sana on encephalon C:llä kun taas kreikkaa transkriboidaan K:lla (ja toisinaan PH:n sijaan F:llä). Löytämäni lähde tukee tätä tulkintaa. --PeeKoo 22. lokakuuta 2009 kello 12.52 (EEST)

Aivojen kuluttama energia

Viittaan wikipedian sivuun: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot#Aivojen_energiankulutus

Hyvänen aika. Wikipedian artikkelissa aivoista väitettiin aivojen kuluttavan 0,4-6 joulea minuutissa. Lukion fysiikallakin ymmärtää, miten pienestä energiasta on kysymys. Korjasin yksikön kilojouleiksi, minkä ylläpitäjä Tosalmi vaihtoi takaisin. Virhe on epäilemättä peräisin roskalehtilähteessä käytetystä angloamerikkalaisesta "food calorie"-yksiköstä, joka siis tarkoittaa kilokaloria. Tekstin alkuperäinen kirjoittaja on käsittänyt sen väärin eikä ylläpitäjä nähtävästi osaa hahmottaa sen paremmin.

Asia on helppo todentaa. Artikkelissa itsekin todetaan, että aivot kuluttavat kehon energiasta noin viidesosan. (Metalähde: http://hypertextbook.com/facts/2001/JacquelineLing.shtml ) Normaali aikuisen ihmisen käyttämä lepoenergia on suuruusluokkaa 1500 kilokaloria, eli 6100 kilojoulea vuorokaudessa. (Metalähde: http://hypertextbook.com/facts/2009/VickieWu.shtml ) Tämä olisi reilut 4 kJ minuutissa, josta siis aivojen kuluttama määrä olisi luokkaa 1 kJ.

Tämän perusteella uskoisin, että wikiartikkelin väittämällä kuuden joulen aivoenergialla pärjäisi minuuttia tuskin edes wikihömpän ylläpidossa. Mitäpä, Tosalmi, jos korjattaisiin se tieto sittenkin oikeaksi?

--82.181.134.41 16. marraskuuta 2009 kello 23.55 (EET) J.T.

p.s. sorry, ilmeisesti sivun asiasisällöstä keskustelemiselle on omakin paikkansa suoraan sivun yhteydessä ja omaa nimeä ei liene laittaa tähän suoraan, kun kerran tämä huutelee ip-osoitteet suoraan maailmalle. 82.181.134.41 17. marraskuuta 2009 kello 00.02 (EET) sama

Ok, hyvä että palasit korjaamaan asian. Pidin muokkaustasi vääränä parillakin eri perusteella. Ensinnäkin ko. tieto oli ollut artikkelissa yli puolitoista vuotta ja vieläpä lähteistettynä. Tsekkasin myös lähteen ennen kumoamista ja vertasin kalori-joule-suhdetta netin muuntimella (joku oli aiemmin tehnyt artikkeliin yksikkömuunnoksen) ja ne täsmäsivät. Enpä osannut arvata, että lähteen "1.5 calories" tarkoittaisi "oikeasti" 1,5 kilokaloria. Ilmeisesti siis virhe on tosiaan peräisin tuosta "food calorie" -asiasta johon viittasit. --Tosalmi (keskustelu) 17. marraskuuta 2009 kello 00.23 (EET)

---

Alkuperäinen sekaannus on ymmärrettävä; puhutaanhan suomeksikin vain "kaloreista", kun tarkoitetaan kilokaloreita. Kts: http://en.wikipedia.org/wiki/Food_energy ensimmäinen kappale ja pakkausmerkinnät (food labels). Silti energiayksikkönä joule on niin pieni, että ns. normaalin luonnontieteiden yleissivistyksen pitäisi hälyttää aina, kun parilla joulella mitataan jotakin konkreettista. Tämmöiset pitäisi tarkastaa tietysti silloin, kun konversioita tehdään yksiköstä toiseen. 82.181.134.41 17. marraskuuta 2009 kello 00.48 (EET) Juha

---

Poistin virkkeen "Aivoja pidetään kehittyneen eliön merkkinä". Ensinnäkin, koska sen perusteella kaikki "kehittyneet" eliöt kuuluisivat yksinomaan eliökuntaan (koska vain eläimillä esiintyy aivoja). Toisaalta, koska siitä jää mielikuva, että ainoastaan suuret ja monimutkaisia anatomisia rakenteita omaavat eliöt ovat kehittyneitä. Koko eliökunta on peräisin yhdestä alkusolusta, ja kaikki eliöt ovat yhtä kehittyneitä ja omaavat yhtä pitkän kehityshistorian. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että selkärainkaisten alikehittyneisyysdestä seuraa valtava redundantti tarve turhaan kompleksisuuten ja rakenteisiin, vaikka yksisoluiset bakteerit tuottavat kopioita genomistaan ilman tarvetta aivoihin, monisoluisuuteen jne. Eli kyseinen lause edustaa mielestäni hyvin 1800-lukuista käsitystä evoluutiosta ja "kehittyneisyydestä". Tälläisten kuvien vaikutteena syntynyttä: http://scienceblogs.com/observations/human-evolution.gif.

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tätä voisi yrittää kehittää hyvän tasolle. Artikkelissa on vielä aika monta turhan lyhyttä osiota. Mitä osioita tulisi laajentaa tai parantaa? Puuttuuko jotain oleellista? Kirjavinkkejä voi antaa, jos tiedossa on laadukas suomenkielinen teos aiheesta. --Savir (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 15.57 (EEST)

Noin äkkiseltään kapasiteetin ympärillä käydystä keskustelusta voisi olla jotain, vrt. vanha viidakon sanonta, että "ihminen käyttää vain [kertojasta riippuen] 5-10 prosenttia aivokapasiteetistaan." Tämä aikanaan suosittu väite ja mm. puheiden aloituslause elää vieläkin, vaikka se on todistettu myytiksi. --Ukas (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 05.02 (EEST)

Mainitsin nyt tuon myytin artikkelissa. --Savir (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 20.46 (EEST)

Nopean selailun perusteella ihmettelen osioita "Tehtävät" ja "Toimintoja". Eikö nuo toiminnotkin ole käytännössä tehtäviä? --PtG (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 14.06 (EEST)

Ne ovat erillään lähinnä kai siksi, että lähteenä käytetyssä kirjassakin niistä puhutaan eri sivuilla. Ehkä ne voi yhdistää samaan osioonkin. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 15.41 (EEST)

En tiedä onko se ongelma, että osio "Osat" kävisi minkä tahansa nisäkkään aivoja käsittelevään artikkeliin. EDIT:siis melkein. Evoluutio-osuutta saisi laajentaa, siitä aiheesta olisi varmaan pääartikkeliksikin. Johdantoa pitäisi jotenkin kehittää, mutta jatkan kun taas kerkiän. --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 10.50 (EEST)

Mut sen verran että kun käytetään sellaisia sanoja kuin etukommissuura, pitäisi makroskooppisesta rakenteesta olla selityksiä näille sanoille. --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 11.21 (EEST)

Laajensin evoluutio-osuutta. Ehkä siihen voisi etsiä lisääkin tietoa ja tehdä taulukko kaikkien ihmislajien aivojen tilavuuksista. --Savir (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 15.15 (EEST)

Osiot-osio tosiaan pätee suurimmalta osin mihin tahansa nisäkkääseen, etenkin listan alapäässä. Osiota on mahdollista laajentaa esimerkiksi kuvailemalla eri osien kokoja, jolloin se pätisi nykyistä enemmän vain ihmiseen. Koko osiota ei kuitenkaan voi jättää pois, sillä ilman sitä artikkeli jää pahasti vajaaksi. Ihmisaivoista ei voi kirjoittaa luettelematta sen osia. --Savir (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 13.34 (EEST)

Jep, Wiki-artikkelit ovat väkisinkin päällekkäisiä, joten osioista pitää kirjoittaa. Mutta tosiaan hieman lisää vertailevuutta voisi tarvita, jotta lukija pystyisi arvioimaan, miten ihmisaivot sitten eroavat (muuta kuin kokonaiskooltaan) muista nisäkkäistä tai apinoista. Käsittääkseni neuronien tiheys on myös aika oleellista. --PtG (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 22.42 (EEST)

Laitoin neuronitiheydestä jotain. Ihmisaivojen neuronien määrästä on näköjään esitetty aika erilaisia arvioita. --Savir (keskustelu) 29. elokuuta 2016 kello 16.17 (EEST)

AVH web-sivulla on tietoa myös ei-lääketieteilijöiden ammattitermein eli yleisemmin. Taitaa tosin liittyä pikemminkin ko. aiheen artikkeliin --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. lokakuuta 2016 kello 07.43 (EEST)

Joku voisi auttaa kääntämällä joitain enkkuwikin artikkelissa ja commonsissa olevia hyödyllisiä kuvia suomeksi, jotta niitä voitaisiin liittää tähän artikkeliin. --Savir (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Kuvatekstejä voinen osata kääntää, mutta en osaa teknisesti muuttaa kuvien sisällössä olevia englanninkielisiä termejä. Joudun myös pitämään wikilomia tässä lähiviikkoina. --Höyhens (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 18.41 (EEST)

Savir, tarkoititko jotain tämän tapaista kuin diffissä; lisäsin kokeeksi suomennoksia kuvatekstiin. En jatka, jos ei vaikuta hyvältä. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 19.32 (EEST)

Kyllä tuostakin on apua, kiitos. Jos joku joskus siirtää suomenkieliset tekstit suoraan kuviin, se on helpompaa kun kaikki on jo kuvateksteissä luotettavasti käännetty. --Savir (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 19.50 (EEST)

Mitenkäs tuossa ihan alussa, kun artikkelissa on "Aivojen tärkeimpiä osia ovat aivokuori, isoaivot, väliaivot, keskiaivot ja pikkuaivot", eivätkö aivokuori ja väliaivot kuulu isoaivoihin? Mielestäni myös aivorunko olisi sen verran tärkeä osa, että kannattaa lisätä listaan. --Kiiwipursotin (keskustelu)13. syyskuuta 2016 kello 9.45 (EEST)

Johdanto oli tosiaan hiukan puutteellinen ja epäselvä. Parantelin sitä nyt vähän. Sitä voi vielä miettiä mitkä osat siinä kannattaisi mainita. "Tärkeimmistä" osista ei ehkä kannata puhua. --Savir (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 10.04 (EEST)

Ryhmittelin aivojen osia nyt selkeämmin "Osat"-osiossa. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 10.08 (EEST)

Kehittelin kuvitusta hieman. Laajentaa kannattaisi verenkiertoa, nyt (jos oikein luin) se on pääasiassa valtimopuolesta ja sekin niukkaa. Aivo-selkäydinnesteen eli lääkärislangisssa likvorin merkitys siinä on suuri, samoin laskimopuolen sinus- eli veriviemärijärjestelmällä on ihan kliinistä merkitystä [1]. Yksi asia mitä en vielä ainakaan löytänyt on aivojen oma hermotus, jota ei siis ole eli aivot ovat täysin tuntoaistia vailla. Kyllä se siitä. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 23.11 (EEST)

Ai niin, aivokalvoilla on tuntoaistia ainakin jossain kohtaa eli siksi meningiitissä on kova päänsärky. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 23.14 (EEST)

Häiriöosiossa pitäisi jotenkin osata määritellä neurologiset ja psykiatriset sairaudet. Se ei olekaan ihan helppoa, vaikka alkujaan olikin hermo- ja mielitautien erikoisala, kunnes se erotettiin toisistaan historiallisesta syystä joka liittyy sairauksien hoidon luonteeseen. Pitää miettiä mikä olisi timmi ratkaisu. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 23.30 (EEST)

Lisäsin artikkeliin lyhyitä mainintoja aivojen tunnosta, valtimoista ja laskimoista. --Savir (keskustelu) 26. lokakuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Artikkeli on ollut vertaisarvioinnissa jo kolme kuukautta, joten arkistoin vertaisarvioinnin noin 7 päivän kuluttua. Artikkeli on kehittynyt vertaisarvioinnissa, mutta en tiedä onko tämä vielä hyvän tasolla. --Savir (keskustelu) 4. marraskuuta 2016 kello 10.31 (EET)

Olen pahoillani että jouduin yllättäen keskeyttämään verenkiertoa koskevan osuuden uudelleenjärjestelyn. Siinä on kuitenkin jopa vakava virhe, joka johtunee Ilmoniemen lähteen tulkinnasta. Olisin sen kyllä korjannut ja lisännnyt sitten laskimopuolenkin erityispiirteitä, mutta en nyt jaksa, nimenomaan lähteiden kanssa on ollut ongelmia joten olen ollut turhan hitaasti liikkeellä. Virhe on toi että jos esim. kaulavaltimo menee tukkoon, Willisin renkaan kapasiteetti ei riitä korvaamaan sitä, siinä on sen verran kapeita suonia kuten A. communicans posteriorin osalla. Vain hitaassa ahtautumassa teksti pitää paikkansa. yst. terv. --Höyhens (keskustelu) 4. marraskuuta 2016 kello 20.09 (EET)

Se kohta oli toisesta kirjasta, ei Ilmoniemeltä. Ilmoniemi mainitsee tuon mainitsemasi eron, joten lisäsin sen artikkeliin nyt. --Savir (keskustelu) 4. marraskuuta 2016 kello 20.25 (EET)

Huomasin että kaikista häiriöistä ja sairauksista puhutaan vain omassa osiossaan "aivojen häiriöt" (niitähän on monta), joten jätin tuohon kohtaan vain sen mainitsemasi tarkennuksen. --Savir (keskustelu) 4. marraskuuta 2016 kello 20.33 (EET)

Tuo ratkaisu saattaa olla järkevää. Hieman tarkempi olisin kuitenkin suonituksen kanssa. Tietenkin kun artikkelin nimi on ihmisaivot, tämän piäisi keskitty etenkin siihen, mikä ihmisaivoisssa poikkeaa muiden eläinten ja erityisesti nisäkkäiden aivoista. Toisaalta lukijan kannalta voi olla kiinnostavaa lukea kaikki oleellinen tästä. Ehkä vertaileva tieto muihin lajeihin voisi kulkea tuossa rinnalla.

Tästä tullaankin aivojen häiriöihin. Epäilen että tämä Carterin luokitus (kirjaa minulla ei ole) vaikuttaa hieman oudolta. Mielestäni esimerkiksi fyysisistä tapaturmista johtuvat häiriöt voisi jotenkin eriyttää. Lääketiede erottaa kliinisesti tärkeinä commotion ja contusion, vaikka kyse on periaatteessa samasta asiasta, mutta ennuste on erilainen. Edelinen on kuitenkin käytännössä palautuva, jälkimmäinen ei. Myrkytysten kuten alkoholin ja liuotinten aiheuttamia häiriöitä ei mainita ollenkaan. Creutzfeld-Jacobi mainitaan, muttei hullun lehmän tautia, ja molemmat ovat toki prionitauteina infektioita mutta myös rappeuttavia. Sitten on tilapäisiä kuten unettomuuden aiheuttamat häiriöt. Korjailen mielelläni pikku hiljaa näitä, mutta mulla on jostain syystä lähdekirjallisuuus lähes hukassa. Netistä näyttää olevan vaikeampaa löytää tähän mitään kuin luulisi. --Höyhens (keskustelu) 5. marraskuuta 2016 kello 09.38 (EET)

Parantelin tuota valtimopuolta, toivottavasti auttaa. Kuvasta voisi olla hyötyä, mutta hyvää vapaata kuvaa ei taida olla. Huokaan hieman ennen kuin palaan laskimoihin, niissä on aivan erityinen mielenkiintonsa. --Höyhens (keskustelu) 11. marraskuuta 2016 kello 13.23 (EET)

Arkistoin vertaisarvioinnin, artikkelin kehittämistä voidaan jatkaa. --Savir (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 12.20 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tätä vertaisarvioitua ja yllättävän hankalasti lähteistettäväksi osoittautunutta artikkelia tarjotaan tässä vaiheessa lupaavaksi. Kaikki palaute otetaan mielellään vastaan ja artikkelia saa kehittää. --Höyhens (keskustelu) 18. joulukuuta 2016 kello 10.49 (EET)

Poistin Aivopaineen nousu -osiosta hiukan sisältöä, joka oli nähdäkseni tarkoitettu lääkärin ohjeeksi ja siksi väärässä paikassa. --Savir (keskustelu) 18. joulukuuta 2016 kello 14.50 (EET)

Joo, toi manööveri voi tasapainotaa kokonaisuutta. --Höyhens (keskustelu) 18. joulukuuta 2016 kello 18.24 (EET)

Palautin kuitenkin esimerkinomaiseksi tuon aivopaineen laskun yhdelllä lauseella mutta jätin lääkärin ohjeet pois. Lannepistosta lienee syytä tehdä oma artikkeli.

Kannatan lupaavaksi. Aivojen evolutiivinen kasvu ja kehitys -osion taulukon numerot voisi tosin muuttaa wikityyliin ja ehkä muuttaa ihmislajien nimet suomenkielisiin eikä tieteellisiin nimiin. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 28. joulukuuta 2016 kello 18.24 (EET)

Ihmislajien nimet on nyt suomennettu, vaikka nykyisellä rasismin aikakaudella tuo ergasterin suomennos hieman hirvittääkin. Vakiintunut nimitys se kyllä on. --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 09.27 (EET)

@SMAUG, mitä tarkoitat taulukon numeroilla wikityyliin? --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 09.31 (EET)

En saanut sitä nowiki-tägeilläkään näkymään oikein, mutta siis tarkoitin kolmen numeron välein tehtävää välilyöntiä & n b s p ;-koodilla. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 30. joulukuuta 2016 kello 13.44 (EET)

Tehty. :) --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 14.23 (EET)

Ainakin lupaavaksi, kun en ole asiantuntija en osaa sanoa olisiko ainesta pitemmälle, vaikka siltä maallikkona vaikuttaisi. Aihetta on käsitelty aika kiitettävästi, sillä vaikka artikkeli sisältää paljon tietoa, teksti on aika tiivistä, selkeää ja helposti luettavissa. Lisäksi viittaukset sekä esimerkit tekstin seassa tekevät tekstistä myös mielenkiintoisen. --Ukas (keskustelu) 29. joulukuuta 2016 kello 14.56 (EET)

Sama juttu: kun on näin laaja artikkeli ja tällaisesta aiheesta, oman asiantuntemuksen rajat tulevat arvioinnissa vastaan. Päällisin puolin näyttää kyllä pätevältä ja monipuoliselta, ja kun muotoseikat ovat kunnossa, uskallan kannattaa lupaavaksi.--Tanár 30. joulukuuta 2016 kello 13.09 (EET)

Eiköhän tässä ollut kannatusta tarpeeksi. Merkitsen tämän nyt lupaavaksi ja arkistoin keskustelun.--Tanár 31. joulukuuta 2016 kello 12.37 (EET)

Aivoaalloista

Kyse on sähköimpulsseista, jotka elektroenkefalografia rekisteröi aaltomaisina kuvioina. Siksi ei kannattaisi kokonaan kumota asiaa. --Höyhens (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 15.05 (EET)