Keskustelu:Hiilidioksidi

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: tärkeä)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
tärkeä	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä tärkeäksi artikkeliksi.

"Jos CO2-pitoisuus nousee yli 450 ppm, Grönlanti ja läntinen Antarktis todennäköisesti sulavat tulevaisuudessa. Tämä nostaisi merten pintaa noin 6 metriä, sillä nykyisin jäätiköt ovat osin maa-alueiden päällä, eivätkä siten vaikuta pinnan tasoon."

Perustelu väitteelle? Mielestäni täysin toisinpäin, koska veden siirtyessä maan päältä veteen tilavuus kasvaa vedessä.

Haju ja ihmisen tukahduttaminen

Hiilidioksidi ei ole hajuton, vaan haisee pistävän happamalta. Englanninkielisessä wikipediassa on tämä tieto oikein.

"Puhtaana kaasuna se syrjäyttää hapen ja voi tukehduttaa ihmisen."

Tämäkin on väärin tai vähintään harhaanjohtava. Ihminen kuolee tarpeeksi korkeaan hiilidioksipitoisuuteen vaikka happea olisi tarpeeksi. Toki lause on oikein sinänsä, että kaikki kaasut tukehduttavat syrjäyttäessään hapen.

Nyymi1667 (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 04.13 (EET)

Myrkyllisyys

Niin, siis – onkohan hiilidioksidi terveydelle haitallista ja myrkyllistä vain hengitettynä? Vai onko hiilihappojää kädellä tai hiilidioksidikaasussa happilaitteilla ilman suojapukua liikkuminenkin haitallista/myrkyllistä? --Casimirpo 11. maaliskuuta 2010 kello 23.06 (EET)

Hiilidioksidin ominaispäästökerroin

Taulukossa lukee noin. Mitäköhän tarkoittaa? Tuota saisi avata tekstissä. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 08.25 (EET)

Luontainen taso

Mikäköhän tämä "luontainen taso" on ja kuka sen on määritellyt? Ellei tule lähteistettyä lisäystä, voi virkkeen poistaa. Kartasto (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 14.24 (EET)

Tuo on erittäin harhaanjohtava virke siinä mielessä, että siinä käytetää preesenssiä "vaihtelee". Itse näen ihmisen osana luontoa, ihmisen toiminnan takia pitoisuus vaihtelee nyt 400+ tasolla. Muokkaan nyt kokeeksi tuota imperfektiin, mutta joku kirjoitustaitoinen voisi kirjoittaa sen jotenkin tyyliin "...on vaihdellut tason 280 ppm molemmin puolin (vuosina ...) ennen ihmmisen toiminnan aiheuttamaa nousua". Tai sitten poistaa se kokonaan, kuten Kartasto ehdotti. AnttiAi (keskustelu) 4. helmikuuta 2018 kello 11.06 (EET)

Sulamis- ja kiehumispiste

2012 Maol kertoo hiilidioksidin kiehumispisteen olevan 78,5°C. –Kommentin jätti 81.209.48.8 (keskustelu – muokkaukset)

Ai niin kuin +78,5 °C? Kiehumislämpötila on tietenkin riippuvainen paineesta, mutta tuo kyllä on siltikin hölynpölyä. Maol-taulukot vilisevät virheellisyyksiä, minkä vuoksi sitä ei edes hyväksytä käytettäväksi monissa kemian oppilaitoksissa. --MiPe ^(wikinät) 7. helmikuuta 2019 kello 20.05 (EET)

Nesteytyminen ei ala 5,2bar

Vaan 5,2 mpa, eli 52 bar.

Nasan vegatation Index

Niin vain maailma muuttuuja ihmisen tieto maailmasta. Olen jo vuosi sitten kritisoinut tätä hiilidioksidin artikkeli virheellisyydestä.

Ensinnäkään hiilidioksidi ei ole näkytietämyksen valossa voimakkain kasvihuonekaasu, vaan vesihöyry. Hiilidioksidi ei ole ilmaston lämpötilan säätäjä.

Toisekseen, Nasan vegetation index satelliittimittauksineen todistaa hiilidioksidin olevan elämällä suotuisa yhdiste, sillä maapallon aavikot ovat vihertyneet mittavasti viimeisen 30 vuoden aikana, kiitos lisääntyneen kasvien ruoan:

https://newsxpres.com/globe-continues-rapid-greening-trend-sahara-alone-shrinks-700000-sq-km-watts-up-with-that/

Nykyisellään tämä valheellinen artikkeli palvelee vain epärehellisiä poiitikkoja agendoineen. Kuka uskaltaa olla kanssani eri mieltä?

Kartasto (keskustelu) 6. kesäkuuta 2021 kello 09.23 (EEST)