Keskustelu:Haapajoki (Jokioinen)

Uoma

Varsin erikoinen uoma, joka on jopa Loimijokea leveämpi. Mikä sen aiheuttaa? --J Hokkanen (keskustelu) 1. maaliskuuta 2015 kello 21.19 (EET)

Muistelisin näköhavaintoon perustuvan (joskin epävarman) muistikuvan perusteella, että siinä missä peruskartalla on urheilukenttä, olisi joessa pato, joka muistikuvani mukaan saattaisi näkyä jopa tielle. Miksi pato aikanaan olisi tehty, en osaa sanoa. Käyttäjä:Raksa123 aloitti artikkelin Vaulammi. Mahtaisiko hän muistaa?--Urjanhai (keskustelu) 1. maaliskuuta 2015 kello 22.00 (EET)

Ei ole mitään tietoa patoasiasta. Mahdollisen padon olemassaolo selviää parhaiten, jos joku käy paikan päällä katsomassa. --Raksa123 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2015 kello 21.14 (EET)

Tässä oli vähän taka-ajatuksena, että jos sattuisit vaikka olemaan Lounais-Häme-aiheiden spesialistina lähimpänä, vaikka mistäs sitä tietää, kuka mistäkin päin maailmaa muokaa. Jo viime vuoden elokuun kuvitustalkoissiin oli tarkoituksena tuollakin yrittää käydä ottamassa kuvia, mutta aikeeksi jäi (niin kuin näkyy, niin Kuusjoelle, Petäjoelle, Niinijoelle, Koijoelle ja ja jopa Tattaranjoelle on tullut ehdittyä.).--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2015 kello 21.22 (EET)

Kävin kattomassa. Siellä mitään patoa ollu, ainakaan tossa kohtaa. Urheilukentän luona oli kyllä tielle näkyvä betoninen rakenne, jonka muistin, mutta se ei ollut pato, eikä edes ulottunut jokeen. Seuraava varateoria on, että kun maankohoaminen vaikuttaa Hämeen järvissä kallistavasti, niin luode-kaakko-suuntaisten altaisten kaakkoispäässä vesi nousee, ja sama olisi saatanut tapahtua myös jokinotkossa, jonka suunta sattuu olemaan sama. Ellei sitten kuitenkin patoa ole jossain ylempänä. --Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2015 kello 20.14 (EEST)

Pitäisikö tuollainen mainita tekstissä. Yleensä veden paine putsaa uomat, mutta eikä sitten täällä? Luonnollinen tulva? --J Hokkanen (keskustelu) 12. huhtikuuta 2015 kello 21.07 (EEST)

Se olisi omaa tutkimusta, ja voin hyvin olla väärässä tässäkin. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, että asiaa olisi käsitelty jossakin. --Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2015 kello 21.16 (EEST)

Forssan lehden 50 vuotta sitten palstalla oli hiljan maininta "Haapajoen altaasta", joka oli silloin suunnitteilla (jäi ottamatta talteen, mutta voisi löytyä, ehkä viime viikolla). Viittaus oli epäselvä, mutta tämä olisi peruste etsiä patoa jostain vaulammintien ja kymppitien välistä. --Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 22.49 (EEST)

Kävin nyt vielä katsomassa koko jokiosuuden valtatieltä 10 joen suulle (varsinaista wikipedismiä, varsinkin kun tulos omana tutkimuksena ei edes kelpaa Wikipediaan), mutta siellä ei ollut mitään patoa. Jos jotain allasta on joskus aiottu, niin kyseessä lienee toteutumatta jäänyt suunnitelma. Tämän perusteella siis omana tutkimuksena päätelmä on, että veden pinnan korkeus haapajoen uomassa voi riippua vain vedenpinnan korkeudesta Loimijoen uomassa tai sillä tosiaankin voi olla jotain yhteyttä maankohoamisen aiheuttamaan kallistumiseen. Mutta nämät omat päätelmät tietenkään eivät kelpaa artikkeliavaruuden puolelle. Loimijoen vedenpinnan korkeudesta muistan lukeneeni Lintupajun luhdan yhteydessä, jossa taidettiin sanoa, että pikemminkin se olisi vesistöjärjestelyjen takia laskenut kuin noussut, jolloin siis sama pätisi haapajokeenkin. Toisaalta maankohoamisesta muistan lukeneeni, että kuivajärven pohjassa olisi turvetta (tai ainakin jonkun järven, en muista varmasti). Jos etsisi kaiken kirjallisuuden, niin tästä ehkä voisi löytyä jotain tietoa, vaikka tosin suoraan en muista mitään julkaisua.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 16.56 (EET)

Mutta muutenhan Loimijoen laskusuunta suhteessa maankohoamiseen on juuri se, mihin maankohoaminen vaikuttaa eniten, ja mille rinnakkaisia tapauksia on myös Vanajavesi, jossa kai Väinö Auer on ilmiötä tutkinutkin. Ja Lintupajun ohella myös Ypäjällä Levänsuo Loimijoen varrella on ollut hyvin märkä, sen kuivatusta on paikallishistoriallisessa kirjallisuudessa selostettukin, ja siellähän myös kevättulvat nykyäänkin katkaisevat suon poikki oikaistun tien lähes joka vuosi. Ja samoin koko Loimijoen nimen kai on tulkittu viittaavan alavuuteen. Perusteellisella haulla geologisesta ja ehkä vesiensuojelun kirjallisuudesta voisi hyvin löytyä tästä jotain.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 17.04 (EET)

Mutta tämä ei ole varmaa. Soista on jo alempanakin. Olisiko mahd. pato sittenkin siellä? Olen hyvin voinut käydä joskus katsomassa, mutta en muista enää. Tai sitten tässä on tosiaan joku mystinen luonnonilmiö.--Urjanhai (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 12.33 (EET)

Padon lisäksi mahdollinen selitys voi olla alava maasto ja mitätön kallistus, jolloin alkaa muodostua lampea tai järveä siihen kohtaan, missä "vedellä ei ole mikään kiire minnekään suuntaan". SIIs suomeksi liian tasainen pinnanmuoto. --Hartz (keskustelu) 3. maaliskuuta 2015 kello 21.18 (EET)

Latvahaarat

Muutin sanontaa pyölyksenojan osalta, kun en oikein hahmottanut, mitä oli tarkoitettu. Pyölyksenojahan laskee peruskartasta katsoen Äijänsuonoja - Luodesuonojaan, ja sen ja Peto-ojan välillä on vedenjakaja, tämä näkyy virtaamanuolista ja korkeuskäyristä.--Urjanhai (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 12.33 (EET)