Keskustelu:Elli Schauman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin on keskustelussa todettu, että presidenttien lapset eivät olisi merkittäviä ilman omia ansioitaan (ainakin tässä, varmaan muitakin), joten ehdotan poistoa. --Abc10 (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 22.10 (EEST)[vastaa]

Ok, mikäpä siinä. Samalla kannattaa harkita poistettavaksi lisäämääni Eva Saxén -artikkelitynkää ja väittäisinpa kaikella kunnioituksella, että myös Anna Halonen, Yngve Svinhuvud ja Assi Koivisto kuuluvat samaan kategoriaan, eli remonttiin koko presidenttien lapsikatras.SeppVei (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 22.29 (EEST)[vastaa]
Kannatan presidenttien lasten poistoa, jos muita merkittäväksi tekeviä ansioita ei ole, mutta samaan hengenvetoon täytyy todeta, että Anna Halonen on säilytetty äänestyksessä peräti kahdesti (linkit artikkelin keskustelusivulla). -Ochs (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 22.56 (EEST)[vastaa]
Ilman selkeitä meriittejä joutaa poistettavaksi.--IdzSJL2 (keskustelu) 16. toukokuuta 2019 kello 01.11 (EEST)[vastaa]
Presidenttien lapset ovat arvatenkin ollet oman aikansa mediajulkkiksia (vähintään niitä, Elli Schaumanilla oli myös ura), josta syystä myös Anna Halonen -artikkeli on äänestyksen jälkeen päädytty pitämään. Eikös siitä tule suuntaviivaa? Minusta artikkelit voisivat kaikki olla, ei niitä niin paljoa ole. --Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2019 kello 03.33 (EEST)[vastaa]
Ura? Hän oli Meltolassa lääkärinä, eikä se ole vielä merkittävyysperuste. Olen näköjään ladannut Commonsiin Meltolasta kuvan, mutta artikkelia ei ole vielä. Kuvaamisessa oli tiettyjä haasteita, mutta onnistuin kuitenkin muutaman ulkokuvan saamaan. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2019 kello 08.21 (EEST)[vastaa]
Urapa hyvinkin. Nykyään, kun missi ja malli menee naimisiin vaikkapa autourheilijan kanssa, lehdet hyvinkin kirjoittavat hänen luopuvan urastaan. Onko mallin ura jotain enemmän kuin lääkärin?--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2019 kello 09.57 (EEST)[vastaa]
Missesitä ja malleista löytyy usein enemmän aiheesta kertovia ulkopuolisia lähteitä, mikä nimenomaan on edellytys merkittävyydelle. Karua, mutta totta. En ole vakuuttunut artikkelin merkittävyydestä. --MiPe (wikinät) 16. toukokuuta 2019 kello 10.01 (EEST)[vastaa]
Eivät aateliskalenterit ja lääkärimatrikkelit ole vähemmän luotettavia ja vähemmän ulkopuolisia kuin iltapäivälehdet. Lisäksi jokaisen presidentin perhettä on epäilemättä käsitelty laajasti ao. presidenttien elämäkerroissa. Jos Anna Halonen säilytetään ja ensimmäisten presidenttien lapsia poistetaan, käsittely ei ole tasapainoista eikä neutraalia kun vihjataan, että ainoaa oikeaa julkisuutta on viihdelehtijulkisuus ja se on merkittävämpää kuin historialliset lähteet. --Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 20.22 (EEST)[vastaa]
Tarkoitatko että lääkärit ovat wikimerkittäviä ammattinsa vuoksi? Ja että jonkin aikoinaan aateliskalenteriin liitetyn suvun lapsukaiset ovat sen takia merkittäviä. En usko että olet vakavissasi. Ilman omia ansioita ei Wikipediaan pidä olla asiaa. Ellei nyt satu olemaan Englannin kuningattaren jälkeläinen, mutta heistähän on aika paljon julkaistua aineistoa. Suomen presidenttien jälkeläiset ovat periaatteessa täysin tavallisia ihmisiä, elleivät ole itse tulleet julkisuuteen (kuten Assi K.) tai ansioituneet jotenkin omilla saavutuksillaan (en nyt muista kuka). --Abc10 (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 21.01 (EEST)[vastaa]
Lähteiden kokonaissummassa ovat ne, mitkä luettelin, niitä ei ole kaikilla lääkäreillä eikä kaikilla aatelisilla. Anna Halosella ovat Tarja Halosen elämäkerrat + viihdelehdet, nyt kyseenalaistetuilla ovat K. J. Ståhlbergin elämäkerrat ja mainitut lähteet. Ja nythän ei ollut puhe jälkeläisistä yleensä vaan lapsista. En osaa sanoa, onko kaikista varhaisimpien presidenttien lapsista tämänkän vertaa tietoa. Elävistä henkilöistä taas on omat käytäntönsä ja täysin tuntematonta sadan vuoden sisällä elänyttä henkilöä kai voi käsitellä samoilla periaatteilla. Pointti oli siinä, että kun vaadittiin luotettavia ja ulkopuolisia lähteitä, niin lähteistä tässä nyt ei vaan millään saa sisäpuolisia tai epäluotettavia. Mutta edelleenhään silloinkin käytäntö sanoo "voidaan" ja "laajasti" eli harkinnanvaraa jää. --Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 09.22 (EEST)[vastaa]
Lähteiden kokonaissumma? Kaksi matrikkelia, joihin päästäkseen ihmisellä ei tarvitse olla mitään ansioita mutta on valmistunut lääkäriksi ja sattunut syntymään tiettyyn sukuun. Kaikki aateliskalenterissa olevat lääkärit tai päinvastoin ovat wikimerkittäviä? Et voi olla tosissasi vaan teet pilkkaa Wikipedian merkittävyyskäytännöistä. --Abc10 (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 09.39 (EEST)[vastaa]
Presidenttien lapsista Suomessa varmaan löytyy muutakin, niin kuin kuningattaren lapsistakin Englannissa. Ehkä vähemmän mutta kumminkin. Että vähemmän, on asia joka näin suomen ja tasavallan asukkaana ja kansalaisena erityisesti ilahduttaa ja lämmittää.--Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 11.21 (EEST)[vastaa]
Ja onko nyt oikeasti englannin kuningatar jotenkin erityisasemassa verrattuna Suomen presidenttiin? Voisi sanoa englannin kielellä, että "I think not".--Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 09.24 (EEST)[vastaa]
Vaikuttaa siltä, että Elli S. on väärää sukupuolta. Tutkimuksissa on havaittu, että Wikipediassa arvioitaessa naisia ja miehiä käsittelevien artikkeleiden merkittävyyttä, naisten merkittävyysrima on korkeammalla kuin miesten. Tämä johtaa tietysti siihen, että naiset, joista on Wikipedia-artikkeli ovat pikkasen merkittävimpiä kuin miehet, joista on artikkeli.--Htm (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 11.21 (EEST)[vastaa]
Ei ole Niinistön pojistakaan artikkeleita, vaikka Aaroa on nyt varmasti käsitelty julkisuudessa yhtäpaljon kuin Elli Schaumania. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 20.16 (EEST)[vastaa]
On erityisasemassa. Monarkialla ja tasavallalla on tiettyjä eroja, jotka asettavat hallitsijoiden lapset erilaiseen asemaan. Artikkeli Aaro Niinistöstä olisi todella törkeätä, koska Sauli on nimenomaan pyrkinyt pitämään hänet pois julkisuudesta. Monarkien lapsilla ei ikävä kyllä yleensä ole tällaista yksityisyyden ylellisyyttä. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 20.20 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä. --Elena (keskustelu) 16. toukokuuta 2019 kello 09.27 (EEST)[vastaa]
Merkittävä nimenomaan Suomen ensimmäisen presidentin tyttärenä per käsitelty laajasti luotettavissa lähteissä.(esim). Varsinkin tuo yleisenä seppeleensitojattarena oleminen uutisoitiin kaikissa mahdollisissa lehdissä ja esim Suomen Kuvalehdessä kansikuvallasena. [1]. --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 17.54 (EEST)[vastaa]
Onko siellä joku lähde, jossa häntä käsiteltiin laajasti? Pääasiassahan noi on jotain listauksia (kevään ylioppilaat) ja isänsä mukanaolemista. Seppeleensitojaksi valinta toki mainittiin monessa lehdessä, mutta nimenomaan mainittiin. Ei missään käsitelty laajasti. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 20.03 (EEST)[vastaa]
Esim nämä pistin artikkeliin [2] ja [3] --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 20.09 (EEST)[vastaa]
Siis aiheen laajaa käsittelyä on: "Yleiseksi seppeleensitojattareksi, juhlien kuningattareksi, oli kuten tiedetään valittu Tasavallan Presidentin tytär Neiti Elli Ståhlberg, joka viehkeydellään valloitti kaikkien promovendien sydämet." --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 20.16 (EEST)[vastaa]
Oli hän mainittu tekstissä muussakin kohdassa + kansikuva. Tässä tuo kolmaskin linkki [4] joka on artkkelissa. --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 20.22 (EEST)[vastaa]
Okei, muutama maininta artikkelissa. Tänään Aamulehdessä oli yhtä paljon jostain yhdeksäsluokkalaisesta kuvan kera. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 20.32 (EEST)[vastaa]
Mä siis olen tähän mennessä pistänyt kaksi kansikuvaa, ylioppilaslehden ja Suomen kuvalehden, yhden artikkelin jossa jossa suoraan käsiteltiin valintaa yleiseksi seppeleensitojattareksi, toisen jossa kuvattiin koko promootio alusta loppuun ja kolmannen jossa oli kerrottiin hänen olleen yleisenä seppeeleensitojattarena neljä vuotta sen promootiotapahtuman jälkeen. --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 20.44 (EEST)[vastaa]
Ennakkotapauksia on sen verran etten suosittelisi poistamaan ilman poistoäänestystä jossa voitaisiin joko reivata tai vahvistaa vanhaa linjaa. -- Cimon Avaro 22. toukokuuta 2019 kello 20.51 (EEST)[vastaa]
Mikä on runsaista ennakkotapauksista muodostunut vanha linja? Jos tällaiset ovat ennakkotapausten valossa merkittäviä, poistoäänestys vahvistaisi merkittävyyttä tai sitten saisi aikaan tilanteen, missä yleinen linja muuttuisi toiseksi. Ja päinvastoin. Haluaisin sanallisen kuvauksen siitä, mikä on siis ennakkotapauksista muodostettu käsitys vastaavien henkilöiden merkittävyydestä. --Pxos (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 21.04 (EEST)[vastaa]
Jos yksi ipana on selvinnyt peräti kahdesta poistoäänestyksestä, on se jo voimakas signaali. Eikä totisesti yleinen linja voi yksittäistapauksen valossa muuttua toiseksi, se vaan aiheuttaisi asteittaisen muutoksen. Jotta aiemmat poistoäänestyksien kautta säilytetyt poistettaisiin niin niistäkin pitäisi pitää poistoäänestykset jossa niiden arvot punnittäisiin omin meriitein. Linjan reivaus merkittävyyden suhteen ei voi olla automaatti vaan kevyesti ohjaava ohjenuora. Esimerkki on kuuluisien koirien nykytila. Niitä on säilytelty ja poisteltu vaihtelevin perustein, elikkä selkeää ohjenuoraa ei ole vaan tapaukset on otettava tapauksina. Se että epäjohdonmukauksia on seurauksena on seuraus wikipedian päätöksentekomenetelmistä jotka ovat puutteelliset niinkuin kaikki muukin maailmassa. -- Cimon Avaro 22. toukokuuta 2019 kello 21.26 (EEST)[vastaa]
Sellaista aihepiiriä täällä tuskin onkaan missä mitä tahansa ei olisi säilytelty ja poistettu vaihtelevin perustein. --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 21.45 (EEST)[vastaa]
Poistin merkittävyys kyseenalaistettu -mallineen, koska kolme päivää oli täyttynyt ajat sitten, keskustelu oli täällä lähinnä metaa ja eikä poistolle ollut selkeää kannatusta (ts. säilytystä ja poistamista kannattaneita oli sama määrä). --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 06.57 (EEST)[vastaa]
Urjanhai toivoi tuossa yllä K. J. Ståhlbergin elämäkerran etsimistä lähteeksi. Vilkaisin Yrjö Blomstedtin teosta K. J. Ståhlberg – valtiomieselämäkerta (1969), joka lienee yhä aiheensa perusteos. Siellä on kaksi virkettä Elli-tyttären valitsemisesta vuoden 1923 promootion yleiseksi seppeleensitojattareksi, minkä lisäksi hänet mainitaan ohimennen lueteltaessa lasten syntymävuosia ja näiden ikiä äitinsä kuollessa. --Risukarhi (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 15.19 (EEST)[vastaa]