Keskustelu:Šintolaisuus

"Tappamisen käsite on shintolaisuudessa erilainen länsimaiseen käsitykseen verrattuna. Tappaa saa, jos se on ainoa keino selvitä itse hengissä ja kuollutta vihollista tulisi kunnioittaa. Huvin vuoksi tappaminen ei missään tapauksessa ole sallittua."

En oikein käsitä, miten tämä suhtautuminen tappamiseen on erilainen kuin länsimainen?

-jr

Eikös tässäkin ole taas kyseessä sana, joka nykyisten suositusten mukaan pitäisi kirjoittaa š-kirjaimella? Sir McDuck 16:00 loka 28, 2004 (UTC)

Kyllä. Jos siirrät sivun, muista muuttaa itse artikkelin sanat š-kirjaimellisiksi. --Tsemii 17:52 loka 28, 2004 (UTC)

Perustelkaapa miksi shintolaisuus kirjoitetaan "hattu" ässällä? Kirjoitusasu on taidettu vetää siitä samasta hatusta. Akateemisessa kirjallisuudessa käytetään vieläkin japanilaisten sanojen osalta sh:ta. Kiinan kielen sanat on sitten asia erikseen. Dontoni 3. syyskuuta 2007 kello 16.34 (UTC)

Minkä alan akateemiseen kirjallisuuteen tässä viitataan? Šintolaisuudesta eli shintolaisuudesta ovat vuosikymmenien mittaan luultavasti kirjoittaneet suomeksi ainakin japanin kielen, japanilaisen kirjallisuuden, Japanin kulttuurin, uskontotieteen, teologian, historian, maantieteen ja sosiologian tutkijat. Näitten ryhmien käytännöt ovat voineet erota toisistaan huomattavasti.

Näitä oikeinkirjoituskysymyksiä pohtivan kannattaa alkajaisiksi lukea huolellisesti se vähä, minkä minä ja muut olemme japanin sanojen translitteroimisesta aiemmin kirjoittaneet sijaintiin https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtokirjoitus#Japanin_kieli

Oman tulkintani mukaan ainakin Hirošima, šintolaisuus ja šogun ehtivät vakiintua suomen yleiskieleen (huolellisesti toimitettuun asiatyyliin) niinä vuosikymmeninä, joina Hepburn-latinaistuksen meikäläinen muunnelma oli parhaissa voimissaan. Nykysuomen sanakirja, joka yleisesti ottaenkin suosii š:ää, käyttää muotoja šintolaisuus ja šogun.

Siirtyminen sh:n johdonmukaiseen käyttämiseen näitten sanojen kohdalla ei tunnu mahdottomalta mutta kylläkin lähes yhtä radikaalilta kuin Tokion vaihtaminen Tōkyōhon. Erityisen ongelman muodostaa sana šogunaatti, joka selvästikään ei ole laina japanista vaan ruotsista tai yleisemmin länsimaisista maailmankielistä. Jos perinteinen šogun sinänsä johdonmukaisesti korvataan muodolla shōgun (kuten suomenkielisessä Wikipediassa jo on tehty), ei mielestäni ole järkevää luoda samalla sekamuotoa shōgunaatti, vaan johdonmukaisuuden nimissä pitäisi ryhtyä popularisoimaan oikeaa japanilaista sanaa bakufu. Tämä onkin harvinaisen hyvä esimerkki siitä, minkä vuoksi vanhentuneista mutta vakiintuneista muodoista irrottautuminen on hankalaa. – Jippe (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 10.32 (EET)

Nykysuomen sanakirja on vanhentunut, mutta Wikipedian nimistölähteisiin kuuluva Kielitoimiston sanakirja käyttää š:ää. --Silvonen (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 10.35 (EET)

Sintolaisuus

Olisiko tarkempaa tietoa šintolaisten kalenterista,ajanlaskusta,juhlista ja kirjallisuudesta??

Englanninkielisessä on vähän enemmän. Jos viitsit, voit myös suomentaa ne tänne. :-) --ML 14. tammikuuta 2006 kello 18.52 (UTC)

shintolaisuus

Joo, englanninkielinen versio näyttää olevan aika reilusti monipuolisempi kuin suomalainen. Voisiko joku vähän paremmin eglantia taitava suomentaa sieltä edes vähäsen, jos löytyy jotain šintolaisten kalenterista ja ajanlaskusta?? Huomiseksi tarvitsisi saada esitelmä kokoon ja noista kahdesta aiheesta ei kyllä meinaa mitään löytyä...

Varoitus: opettajasikin lukee wikipediaa ja huomaa täällä teetetyn työn =) Vinkki: japanilainen ajanlasku alkaa nollasta joka keisarin hallituskauden myötä. --Tappinen 15. tammikuuta 2006 kello 09.57 (UTC)

Nollasta alkaminen on vähän väärä sana – aikakauden nimi vaihtuu siinä välissä. Toisaalta en kyllä sanoisi, että tuo on sinällään sidoksissa šintolaisuuteen – Kiinassa kai aikanaan on samantapainen systeemi ollut käytössä. Japanissa on kyllä perinteinen kuukalenterisysteemi myös, joka kai myös on tuontitavaraa. --Louhikärmes 27. helmikuuta 2007 kello 09.08 (UTC)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Nähdäkseni kauttaaltaan lähteistetty esitys aiheen perusteista. --Savir (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 13.05 (EET)

Käy puolestani lupaavaksi! Pari kommenttia:

• Historiaosiossa voisi mainita ja linkittää artikkeleihin shinbutsu shūgō (synkretismi), honji suijaku (kamit buddhien ilmentyminä), shinbutsu kakuri (šintolaisuuden pitäminen erillään buddhalaisuudesta) ja shinbutsu bunri (šintolaisuuden erottaminen buddhalaisuudesta Meiji-kaudella).
• Uskomukset-osion toinen kappale on vähän outo, ja siinä yritetään jostain syystä erottaa pari kamia "jumaliksi". Myös tuo "japanilaiset uskovat..." lause on vähän kyseenalainen. Voisi puolestani poistaa kokonaan.
• "Pyhäköt on tapana koota uudelleen joka kahdeskymmenes vuosi" on ehkä liian vahva lause, kun todella harvoin nykyään niin tehdään (ehkä ainoastaan Isessä)? Voisiko sanoa esim. "vanhan tavan mukaan tulisi rakentaa uudelleen...". Voisi myös linkittää sivuihin honden ja haiden kun niistä kerran on artikkelit.

Katson jos tulee muuta mieleen. Minun oli pitkään tarkoitus laajentaa artikkelia, kiitos kun tartuit aiheeseen :) --Epiq (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 14.04 (EET)

Hyvä jos sinulla on kokonaisnäkemystä tästä aihepiiristä. Minulla ei enää ole sitä kirjaa, jonka pohjalta tätä kirjoitin, joten olisi hyvä jos sinä pystyisit luontevasti sijoittelemaan noiden artikkelien linkkejä tekstiin tai katso myös -osioon. Nuo poistoehdotuksesi ovat minun muokkauksiani edeltävästä kerrostumasta, joten minun puolestani ne voisi kirjoittaa uusiksi tai poistaa. --Savir (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 14.32 (EET)

Varsin vahva artikkeli. Käy. --PtG (keskustelu) 13. helmikuuta 2015 kello 23.03 (EET)

Meil samat. J.K Nakkila (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 09.27 (EET)

Merkitsen. --PtG (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 21.30 (EET)