Keskusputkirunko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tatra T11 -mallin keskusputkirunko ja vinoheiluriakselisto.

Keskusputkirunko on kuorma- ja henkilöautoissa käytetty runkorakenne.

Keskusputkirungon kehitti Tatran suunnittelija, autotekniikan pioneeri Hans Ledwinka. Ensimmäinen auto jossa rakennetta käytettiin oli 1923 esitelty Tatra T11. Rakenne perustuu nimensä mukaisesti keskellä olevaan putkeen johon on yhdistetty voimansiirron komponentteja. Ratkaisu on perinteiseen tikapuurunkoon verrattuna erittäin kevyt ja vääntöjäykkä.[1] Lisäksi siihen saadaan helposti yhdistetyksi taka-akselin erillisjousitus joka yleensä on vinoheilurityyppinen.

Henkilöautoissa keskusputkirunkoa käytettiin Tatran lisäksi Škodassa. Ensimmäinen keskusputkirungolla varustettu Škoda oli malli 420, viimeinen oli vuonna 1959 esitelty Octavia. Keskusputkirunko jäi pois käytöstä 1964 kun esiteltiin uusi takamoottorinen Škoda 1000MB jossa oli itsekantava korirakenne.

Keskusputkirunko on edelleen nykyäänkin käytössä Tatran kuorma-automalleissa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]