Keppihevonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keppihevosella ratsastusta

Keppihevonen, joskus myös "kepru" tai "keppari", on leikkihevonen, jossa on tyypillisesti hevosen päätä muistuttava osa kepin päässä. Keppihevosia voidaan käyttää todella monissa leikeissä, joista yleisin lienee perinteinen tallileikki. Keppihevosharrastukseen voi liittyä keppihevosella ratsastamisen lisäksi sen harjaaminen ja muu "hoito". Monet myös tarhaavat hevosiaan, ja putsaavat niiden karsinat. Ruokinta on myös yleistä. Keppihevosille voidaan valmistaa erilaisia varusteita kuten riimu tai suitset.

Keppihevonen on tehty kepistä, jonka päähän on liitetty hevosenpään mallinen puinen, muovinen, kankainen tai huovasta valmistettu kappale. Hevosen pään voi tehdä myös sukasta.[1] Muutenkin hevosen voi tehdä itse helposti erilaisista kierrätystarvikkeista.[2] Joillakin keppihevosilla saattaa olla karvapäällysteinen varsi, tai jopa liehuva häntä kepin toisessa päässä. Joillakin keppihevosilla on kepin alapäässä rulla, jonka avulla keppi ei ratsastettaessa laahaa maata vaan rullaa. Joidenkin keppihevosten suu on tehty avoimeksi niin, että suuhun voi laittaa kuolaimet. Keppihevosia myydään valmiina, mutta sellainen voidaan helposti valmistaa myös itse. Hevosille voidaan tehdä myös sukutaulu aivan kuten oikeilla hevosilla on.[1]

Monille harrastajille keppihevonen on oikean hevosen korvike.[1] Se sopii niille, jotka ovat allergisia tai joille ratsastaminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista.[1] Toisaalta harrastus käy kaikille, joilla on mielikuvitusta: ilman sitä hevosista ei tule "eläviä".[2]

Ratsastaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tölttiesteratsastusta keppihevosella.

Keppihevosilla voi ratsastaa melkein kaikkia muitakin lajeja kuin oikeallakin hevosella. Jos haluaa ratsastuksen muistuttavan enemmän oikeaa estehyppyä, voi käsiä liu'uttaa pitkin hevosen "kaulaa" eli myödätä hypyssä.

Kouluratsastus on myös hyvin yksinkertaista toteuttaa. Kouluratsastuksessa liikkeitä sovelletaan keppihevosille oikeilta hevosilta. Kaikki eivät ole aina niin helposti toteutettavissa, mutta hyvällä mielikuvituksella liikkeet saa helposti onnistumaan. Keppihevosharrastukseen voi myös ostaa "tötsiä" jotka asetellaan kentälle tiettyyn muotoon, ja ne pitää kiertää.

Este-, koulu ja kenttäratsastuksessa kilpaillaan ahkerasti niin oikeassa elämässä kun internetissä, jossa tulokset usein arvotaan. Lisäksi pidetään paljon näyttelyitä, joista osa on virallisempia, ja niistä saattaa saada arvonimen hevoselleen. Monien keppihevosratsastelijoitten mielissä on myös pyörinyt ajatus raviurheilusta, joka on vielä suunnitteluvaiheessa. Jotkut "keppihevostallit" järjestävät myös "oikeita" kisoja, jolloin kisaaja itse menee hevosen kanssa tallille paikan päälle. Usein sellaisiin kisoihin otetaan vain 5-7 kilpailijaa, mutta se riippuu tallista. Keppihevonen sopii hyvin niille, joilla ei ole mahdollisuutta ratsastaa oikealla hevosella.

Yleisesti nousussa ovat myös keppihevosilla järjestettävät ratsastustunnit, joissa mennään vaihtelevasti maastossa tai ratsastetaan niin ikään "kentällä" opettajan ohjaamina. Myös keppihevoset koulutetaan oikean hevosen tapaan. Myös jotukut keppihevostallit järjestävät nykyään keppihevosleirejä- ja kisoja. Leirit ovat yleensä päiväleirejä, mutta joissakin voi jopa yöpyä. Jotkut ratsastuskoulutkin omistavat keppareita, joilla ne opettavat ratsastajia maastakäsin joitakin asioita.

Harrastaminen nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keppihevosratsastus on ollut nousussa jo muutaman vuoden ajan, eikä se ole vain perheen pienimpien laji, vaan myös yläkoululaisten ja aikuistenkin harrastus. Keppihevosille tehdään yhä hienompia varusteita ja ratsastus on muuttunut yhä realistisemmaksi. Talli muuttuu suuremmaksi ja aidommaksi hevoskatraan lisääntyessä. Yhdessä ystävien kanssa on mukavaa ratsastaa, ja se kehittää niin kuntoa kuin kädentaitojakin. Suomessa keppihevostalleja on yli tuhat.[1]

Keppihevosia kutsutaan monella eri nimityksellä, esimerkiksi "keppari", "kepru", ja jos kyseessä on poni, voidaan sitä sanoa myös keppiponiksi. Keppareille voi rakentaa tallin, harjapakin ja ommella erilaisia varusteita. Yleisimpiä varusteita ovat suitset, riimu ja loimi, mutta kyllä esimerkiksi raippoja ja turpapussejakin esiintyy harjapakeissa. Turpapussi tarkoittaa pientä pussia, joka laitetaan hevosen päähän suojaamaan roiskeita uittamisen (eli kahlaamisen) ajaksi, jottei pää kastuisi ja homehtuisi. Lisäksi oikeilla hevosilla käytettävät muut varusteet - kuten martingaali, rintaremmi ja gramaanit - ovat keppihevosilla yhä yleisempiä ja taitavammin valmistettuja.

Nykyisin keppihevosillekkin järjestetään näyttelyitä, joissa arvioidaan sukupuoli-ja rotuleima. Eli näyttääkö keppihevonen ulkoisesti sen roduiselta kuin on, ja näyttääkö se sen sukupuoliselta kuin on. Näyttelyitä järjestetään niin oikeassa elämässä kuin internetissäkin ja niissä jaetaan arvonimiä, joiden avulla keppihevonen voi valioitua ja näin saada parhaan mahdollisen pohjan jalostusuralle. Suomen muotovalio-tittelin omaava hevonen on yleensä huomattavasti arvokkaampi kuin keppihevoset keskimääräisesti. Näin ollen valioituminen on tavoiteltu saavutus. Ainoastaan virallisilla näyttelytuomareilla on oikeus jakaa arvonimiä. Keppareilla kilpaillaan niin este,- koulu,- maasto ja kenttäratsastuksessa. Myös yleisiä on monte- lähdät eli ravi- ja laukkaratsastus. Harvinaisempia ovat keppihevosilla kärry-ajo, mutta sekin yleistyy koko ajan. Keppihevosilla voidaan kilpailla lähes samalla tavalla kuin oikeillakin: Oman/ Lähitallin kilpailut, sitten Aluekilpalut, ja joka vuosi järjestetään SKY: n (SuomenKeppihevosYhdistys) järjestämät SM- kilpailut, joissa kilpaillaan este- ja koulumestaruudesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Emmi Nissi: Hop, kepparin selkään!. Yhteishyvä, 9/11, s. 74-77. HOK-Elanto.
  2. a b Suvi Suomalainen: Puuhevoset hirnahtelevat Riikan tallilla. Hevoshullu, 19/1998, s. 19-21. Egmont Kustannus.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Venla-Maria Uutela: Keppari – Keppihevosten maailma. Kustannus Oy Pieni Karhu 2010. ISBN 978-952-5321-70-8

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]