Keppihevonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keppihevosella ratsastusta

Keppihevonen, joskus myös "kepru" tai "keppari", on kepillinen tyypillisesti kankaasta valmistettu hevonen. Keppihevosen pää voidaan myös valmistaa puusta, muovista, langasta tai se voidaan huovuttaa. Yleisesti keppihevoset ovat tunnettuja lasten "leluina", mutta nykyään keppihevosia harrastaa niin lapset, kuin yläkouluikäiset ja nuoret aikuisetkin. Keppihevoset ovat vaihtoehtoinen harrastusmuoto oikeille hevosille ja ratsastukselle, jos esimerkisksi ei voi harrastaa hevosia allergian tai rahan takia. Keppihevosharrastukseen voi liittyä keppihevosella ratsastamisen ja hoidon esim. harjaamisen lisäksi keppareiden ja niiden kaikenlaisten varusteiden tekemistä (,joista yleisimpiä ovat suitset ja riimut), URL-toimintaa eli netissä esim. erilaisiin keppihevoskilpailuihin osallistumista, oman keppihevostallin sivujen ylläpitoa, muiden tallien katselua ja blogien seuraamista, keppihevosten tekemiseen tai niillä ratsastamiseen liittyvien videoiden julkaisua youtubessa, omien mielipiteiden ilmaisua erilaisissa keppihevosiin liittyvissä chateissä jne. Jotkut (usein yli 18-vuotiaat) keskittyvät vain keppihevosten "kasvatukseen" eli niiden ompelemiseen. Keppihevosia tehdään eri rotuisia oikeiden hevosten rotujen mukaan. Niiden varusteet ovat myös samoja, kuin oikeidenkin hevosten. Keppareista ja niiden varusteista tehdään yhä hienompia ja laadukkaampia taitojen karttuessa.

[1] Joillakin keppihevosilla saattaa olla karvapäällysteinen varsi, tai jopa liehuva häntä kepin toisessa päässä. Yhä useammin keppihevosten suu on tehty avoimeksi niin, että suuhun voi laittaa kuolaimet. Keppihevosia myydään valmiina, mutta sellainen voidaan helposti valmistaa myös itse. Kun tutustuu paremmin eri "keppihevoskasvattajiin", voi ostaa tai tilata itselleen käsintehdyn keppihevosen. Hevosille voidaan tehdä myös sukutaulu aivan kuten oikeilla hevosilla on.[2]

Keppihevosharrastus käy kaikille, joilla on mielikuvitusta: ilman sitä hevosista ei tule "eläviä".[1]

Ratsastaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tölttiesteratsastusta keppihevosella.

Keppihevosilla voi ratsastaa melkein kaikkia muitakin lajeja kuin oikeallakin hevosella. Jos haluaa ratsastuksen muistuttavan enemmän oikeaa estehyppyä, voi käsiä liu'uttaa pitkin hevosen "kaulaa" eli myödätä hypyssä.

Kouluratsastus on myös hyvin yksinkertaista toteuttaa. Kouluratsastuksessa liikkeitä sovelletaan keppihevosille oikeilta hevosilta. Kaikki eivät ole aina niin helposti toteutettavissa, mutta hyvällä mielikuvituksella liikkeet saa helposti onnistumaan. Keppihevosharrastukseen voi myös ostaa "tötsiä" jotka asetellaan kentälle tiettyyn muotoon, ja ne pitää kiertää.

Este-, koulu ja kenttäratsastuksessa kilpaillaan ahkerasti niin oikeassa elämässä kun internetissä, jossa tulokset usein arvotaan. Lisäksi pidetään paljon näyttelyitä, joista osa on virallisempia, ja niistä saattaa saada arvonimen hevoselleen. Monien keppihevosratsastelijoitten mielissä on myös pyörinyt ajatus raviurheilusta, joka on vielä suunnitteluvaiheessa. Jotkut "keppihevostallit" järjestävät myös "oikeita" kisoja, jolloin kisaaja itse menee hevosen kanssa tallille paikan päälle. Usein sellaisiin kisoihin otetaan vain 5-7 kilpailijaa, mutta se riippuu tallista. Keppihevonen sopii hyvin niille, joilla ei ole mahdollisuutta ratsastaa oikealla hevosella.

Yleisesti nousussa ovat myös keppihevosilla järjestettävät ratsastustunnit, joissa mennään vaihtelevasti maastossa tai ratsastetaan niin ikään "kentällä" opettajan ohjaamina. Myös keppihevoset koulutetaan oikean hevosen tapaan. Myös jotukut keppihevostallit järjestävät nykyään keppihevosleirejä- ja kisoja. Leirit ovat yleensä päiväleirejä, mutta joissakin voi jopa yöpyä. Jotkut ratsastuskoulutkin omistavat keppareita, joilla ne opettavat ratsastajia maastakäsin joitakin asioita.

Harrastaminen nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keppihevosratsastus on ollut nousussa jo 2000-luvun alusta. Keppihevosille tehdään yhä hienompia varusteita ja ratsastus on muuttunut yhä realistisemmaksi. Talli muuttuu suuremmaksi ja aidommaksi hevoskatraan lisääntyessä. Yhdessä ystävien kanssa on mukavaa ratsastaa, ja se kehittää niin kuntoa kuin kädentaitojakin. Suomessa keppihevostalleja on arviolta yli tuhat, mutta tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa, sillä koko ajan joku lopettaa tai perustaa uuden tallin. Kaikkia näistä talleista ei tietenkään ole netissä. Täällä on arviolta (vuonna 2014) n.300 tallia.[2]

Keppihevosia kutsutaan monella eri nimityksellä, esimerkiksi "keppari", "kepru", ja jos kyseessä on poni, voidaan sitä sanoa myös keppiponiksi. Keppareille voi rakentaa ihan realistisen tallin, esim. leikkimökkiin, varastoon, latoon tai melkein mihin vain vajaan. Keppareiden varusteisiin kuuluu myös oikeiden hevosten varusteista poikkeava turpapussi. Turpapussi tarkoittaa pientä pussia, joka laitetaan hevosen päähän suojaamaan roiskeita uittamisen (eli kahlaamisen) ajaksi, jottei pää kastuisi ja homehtuisi. Lisäksi oikeilla hevosilla käytettävät muut varusteet - kuten martingaali, rintaremmi ja gramaanit - ovat keppihevosilla yhä yleisempiä ja taitavammin valmistettuja.

Nykyisin keppihevosillekkin järjestetään näyttelyitä, joissa arvioidaan sukupuoli-ja rotuleima. Eli näyttääkö keppihevonen ulkoisesti sen roduiselta kuin on, ja näyttääkö se sen sukupuoliselta kuin on. Näyttelyitä järjestetään niin oikeassa elämässä kuin internetissäkin ja niissä jaetaan arvonimiä, joiden avulla keppihevonen voi valioitua ja näin saada parhaan mahdollisen pohjan jalostusuralle. Suomen muotovalio-tittelin omaava hevonen on yleensä huomattavasti arvokkaampi kuin keppihevoset keskimääräisesti. Näin ollen valioituminen on tavoiteltu saavutus. Ainoastaan virallisilla näyttelytuomareilla on oikeus jakaa arvonimiä. Keppareilla kilpaillaan niin este,- koulu,- maasto ja kenttäratsastuksessa. Myös yleisiä on monte- lähdät eli ravi- ja laukkaratsastus. Harvinaisempia ovat keppihevosilla kärry-ajo, mutta sekin yleistyy koko ajan. Keppihevosilla voidaan kilpailla lähes samalla tavalla kuin oikeillakin: Oman/ Lähitallin kilpailut, sitten Aluekilpalut, ja joka vuosi järjestetään SKY: n (SuomenKeppihevosYhdistys) järjestämät SM- kilpailut, joissa kilpaillaan este- ja koulumestaruudesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suvi Suomalainen: Puuhevoset hirnahtelevat Riikan tallilla. Hevoshullu, 19/1998, s. 19-21. Egmont Kustannus.
  2. a b Emmi Nissi: Hop, kepparin selkään!. Yhteishyvä, 9/11, s. 74-77. HOK-Elanto.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Venla-Maria Uutela: Keppari – Keppihevosten maailma. Kustannus Oy Pieni Karhu 2010. ISBN 978-952-5321-70-8

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]