Kengitys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kengitysseppä työssään.

Kengitys on toimenpide, jossa hevosen kavioiden reunan sarveinen osa vuollaan kapeammaksi yleensä puukolla, jotta se ei ole hevosenkengälle liian leveä ja samalla hevosen kavion sisäosat puhdistetaan sinne kertyneestä liasta.

Kengityksessä hevoselle naulataan rautainen hevosenkenkä kavion elottomaan ja näin ollen tuntoaistittomaan ja verisuonettomaan osaan, jotta se kykenee kävelemään kavioiden kulumatta liikaa kovilla alustoilla, esimerkiksi kovilla hiekkateillä ja joskus asfaltilla tai vetämään taakkoja.

Nykyaikaiset kengitystyökalut.

Hevonen kengitetään tarpeen mukaan, yleisesti 6-8 viikon välein. Vaikka hevonen ei tarvitsisikaan kenkiä, kaviot vuollaan ja muotoillaan säännöllisesti, jotta jalka-asennot pysyisivät oikeina.

Kengitys alkaa jalka-asentojen arvioinnilla ja suunnittelulla. Kun kenkä on irrotettu, se arvioidaan. Mikäli kenkä on kulunut epäsäännöllisesti tai eri jalkojen kenkiä vertailtaessa huomataan jossakin jalassa poikkeavaa, uusi kengitys suoritetaan muutos huomioon ottaen. Kaviomekanismin seurauksena kantaosat ovat yleensä kuluneet ja kaviota joudutaan lyhentämään kärjeltä. Kun kavio on saatu oikean muotoiseksi ja kenkä siihen sopivaksi, kenkä kiinnitetään naulaamalla. Naulojen kärkien pitäisi tulla etu- ja sivuseinämästä samalla korkeudella ulos, johon ne kotkataan eli käännetään ja katkaistaan. Naulat voidaan kiristää joko lyömällä käänteitä kotkausrautaa vasten tai erityisillä pihdeillä. On olemassa myös liimattavia kenkiä sekä erityisiä bootseja, jotka ovat kiinni tarranauhoilla tai soljilla.

Hevosenkengässä on edessä käänne, joka tukee kenkää. Talvisin käytetään liukastumisen estämiseksi hokkeja, joita voi olla kannoilla ja kärjellä.