Kemin työväentalo
| Kemin työväentalo | |
|---|---|
| Kemin työväentalo | |
| Osoite | Valtakatu 22 |
| Sijainti | Kemi |
| Valmistumisvuosi |
1. talo: 1903 2. talo: 1955 |
| Tuhoutui | 1. talo:1954 |
| Suunnittelija | 2. talo: Ermola |
| Rakennuttaja | Kemin Työväenyhdistys |
| Omistaja | Lapin ammattikorkeakoulu |
| Runkorakenne | kivi |
| Kerrosluku | 3–4 |
 |
|
Kemin työväentalo sijaitsee Kemin kaupungin keskustassa.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemin työväenyhdistys on perustettu vuonna 1887. Kari Silvennoisen toimittamassa historiikissa vuodelta 1969 kerrotaan yhdistyksen vaiheista vuosilta 1887–1967.[1]
Kemin ensimmäinen työväentalo oli rakennettu vuonna 1903. Tämä talo paloi vuonna 1954. Uuden työväentalon on piirtänyt Ermola, rakennuspiirustukset on tehnyt G. Riskula vuosina 1954–1955. Uuden talon avajaisia vietettiin huhtikuussa 1955. Lopullisesti talo valmistui vuonna 1956. Talkootunteja kertyi 120 000. Osittain taloa rakennettiin myös palkkatyövoimalla.[1]
Kemin työväenyhdistys toimi talossa vuosina 1955–1995. Sen jälkeen talossa on toiminut Lapin ammattikorkeakoulu, ja siitä on käytetty nimeä Sauvotalo. Vuonna 2021 sen toiminta talossa on loppunut, ja taloa on huutokaupattu.[2]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1955 rakennettu talo on kivirunkoinen. Talon ulkoseinät ovat rappausta, tiiltä ja lautaa. Katteena on ollut huopa. Se on vuonna 1963 vaihdettu kaksinkertaiseen huopaan. Sisäseinät ovat rapattu ja tapetoitu, ja osassa on puupaneelit. Sisäkatot ovat betonia ja tojalevyä. Ikkunat on uusittu osittain vuonna 1962 ja osittain vuonna 1975. Alun perin talossa on ollut kivihiili- ja öljykeskuslämmitys. Vuonna 1978 talo on liitetty kaukolämpöverkkoon.[1] Rakennuksella on suojelumerkintä Sr-2, eli se on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, eikä sutä tai sen osia ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä isoja muutostöitä.[2]
Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö sekä kahden huoneen ja keittiön asunto.[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, tansseja, elokuvia, bingoa, urheiluharjoituksia ja juhlia. Sitä on myös vuokrattu ulkopuolisille.(1982)[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982. ISBN 951-46-6592-9.
- ↑ a b Kemin entiselle ”Tökärille” ei löytynyt huutajia – Sauvotalon pohjahinnaksi oli asetettu 90 000 euroa Tekijä = Jouni Valikainen Lapin Kansa. 27.1.2021. Viitattu 9.4.2023.