Keltainen valtio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keltainen valtio on Suomessa sotilaallisissa skenaarioissa ja kielenkäytössä käytetty ilmaisu Suomeen[1] tai muihin lähialueisiinsa vihamielisesti suhtautuvasta tai niihin hyökkäävästä Suomen lähialueella sijaitsevasta valtiosta. Kiertoilmaisuna eli eufemismina sitä käytetään joskus myös yleisemmin esimerkiksi populaarikulttuurissa puhuttaessa Venäjästä tai sitä edeltäneestä Neuvostoliitosta.[2]

»Keltainen valtio on ilmaissut maansa median välityksellä avoimesti vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Tasavallan presidentti sekä pääministeri ovat käyneet keskustelua Suomen mahdollisesta jäsenyydestä Keltaisen valtion keskeisimpien johtajien kanssa. Keltaisen valtion johtajat ovat ilmaisseet tasavallan presidentille maiden ulkopoliittisten suhteiden kärsivän olennaisesti, mikäli Suomi päättää hakea jäsenyyttä.[3]»

Hyökkääjältä puolustautuvaa maata eli Suomea kutsuttiin vastaavissa skenaarioissa yleensä "siniseksi valtioksi". Vastaavasti sinisen valtion länsipuolella olevaa valtiota eli Ruotsia on kutsuttu "oranssiksi valtioksi".[4]

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Puolustusvoimat kertoi heinäkuussa 2022 Puolustusvoimien keskustelukulttuurin muuttumisesta. Puolustusvoimat kertoo keskustelevansa Venäjästä ja Venäjän uhasta aikaisempaa avoimemmin, eikä keltaista valtiota käytetä Puolustusvoimien opetuksessa enää.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Eelis Rytkönen: Suomen armeijan kiertoilmaisu "keltainen valtio" jää historiaan Yle Uutiset. 2.7.2022. Yleisradio. Viitattu 2.7.2022.
  2. Max Seeck: Haadeksen kutsu. Tammi. ISBN 978-952-04-0155-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.3.2022).
  3. Ahola, Anna: Hybridisodankäynnin haasteet pelastustoimen varautumiselle, s. 42. Savonia-ammattikorkeakoulu, 2016.
  4. Arctic Shield 18 ja arjoittelun merkitys Hurtti-Ukko 1/2019. Puolustusvoimat. Viitattu 2.3.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]