Kelan suorakorvaus
Kelan suorakorvaus on Suomessa käytössä oleva korvausjärjestelmä, jonka avulla yksityisellä lääkärillä käynnin maksusta on mahdollista saada Kansaneläkelaitokselta (Kela) korvausta osaan summasta. Maksettavat korvaukset perustuvat Kelan julkaisemaan taksaluetteloon ja potilas voi hakea korvausta käynnistään jälkikäteen. Korvausta voi saada vain tarpeellisen sairauden hoitoon. [1]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suorakorvausmenettely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suorakorvausmenettely helpottaa korvauksen hakemista siten, että potilaan ei tarvitse itse lähetellä Kelaan korvaushakemuksia vaan palveluntuottaja tekee sopimuksen Kelan kanssa ja korvaus voidaan vähentää jo maksua veloitettaessa. Tällöin asiakas maksaa taksan verran vähemmän hakee Kelalta korvaukset erikseen suoraan itselleen täyttämällä paperisen lomakkeen, jolla korvaukset haetaan. Palveluntuottajan velvollisuudeksi tulee suorakorvausmenettelyssä tarkistaa, että asiakkaalla on oikeus korvaukseen kyseisestä toimenpiteestä tai tutkimuksesta. [2]
Suorakorvausten ajantasainen taksaluettelo löytyy Kelan sivuilta.[3] Suorakorvauksia sai ennen myös mm. fysioterapiasta, mutta nykyään niitä maksetaan vain lähinnä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä ja niissäkin melko rajallisesti.[4]
Sähköinen suorakorvausmenettely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korvaukset on mahdollista hakea myös sähköisesti. Sähköinen menettely helpottaa korvausten hakemista siten, että paperisia lomakkeita ei tarvitse täyttää manuaalisesti. Näin virheiden mahdollisuus vähenee kun ohjelman vastuulla on hoitaa suurin osa tarkistuksista ja tilitystiedosto voidaan lähettää sähköisesti Kelaan ilman postissa lähetettäviä lappuja. LIsäksi Kelan päässä tehtävä työkuorma vähenee, mikä säästää osaltaan kustannuksia. Sähköinen menettely on mahdollista tehdä vain Kelan hyväksymien tietojärjestelmien avulla. Kelan sähköiseen suorakorvausmenettelyyn hyväksymiä tietojärjestelmiä ovat Acute, Ajas, DynamicHealth, Mediatri ja SoftMedic.[5]
Sairaanhoitokorvausten muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksityisen sairaanhoidon korvaukset suurenevat vuoden 2024 alusta. Tarkoitus on hoitojonojen purkamisen helpottaminen. Kun ennen yksityisen lääkärikäynnin hinnasta sai 8 euron korvauksen, muutoksen jälkeen korvaus on 30 euroa.[6]
Keskusteluja korvausten eduista sekä haitoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kela-korvaukset on mahdollista nähdä niin negatiivisesti kuin positiivisestikin, perustuen lähteisiin [7], [8] ja [9]. Toisaalta yksityisillä palveluntarjoajilla käyville terveydenhuollon asiakkaille alennuksina annettava rahamäärä olisi mahdollista käyttää julkisen terveydenhuollon kehittämiseen ja näin parantaa terveydenhuoltoa.[7] Toisaalta voidaan ajatella niin päin, että maksettava korvaus tukee niiden asiakkaiden siirtymistä yksityisille, joilla on varaa maksaa itse hoitonsa. Tällöin julkisen terveydenhuollon kuormitus vähenee ja kustannukset pienenevät. [8] Esimerkiksi fysioterapian Kela-korvausten poistumisen osalta arvioitiin, että kokonaiskustannukset tulevat kasvamaan korvausten poistuessa. [9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sairaanhoitokorvaukset Kela. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Suorakorvausmenettely Kela. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Sairaanhoitokorvausten taksaluettelot Kela. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Suorakorvausmenettely Kela. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Hyväksytyt tietojärjestelmät Kela. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset suurenevat Kela. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ a b SDP:n Aki Lindén: ”Nykyinen kelakorvausmalli on tullut tiensä päähän eikä sen jatkaminen ole kenenkään etu” SDP. 9.11.2021. Viitattu 26.11.2023.
- ↑ a b Kela-korvaukset nousevat – ”Toivottavasti alku laajemmalle yhteistyölle julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kesken” Yrittajat.fi. 25.9.2023. Viitattu 26.11.2023.
- ↑ a b Fysioterapian Kela-korvausten poistaminen lisää kustannuksia Suomen Fysioterapeutit. Viitattu 26.11.2023.