Katalonian parlamenttivaalit 2021

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katalonian parlamenttivaalit 2021
Katalonia
2017 ←
 14. helmikuuta 2021
Kaikki 135 paikkaa Katalonian parlamentissa
68 paikkaa tarvitaan enemmistöön
Äänestysprosentti 51,3 %
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  Salvador Illa Pere Aragonès Laura Borràs
Johtaja Salvador Illa Pere Aragonès Laura Borràs
Puolue PSC–PSOE ERC JxCat
Viime vaalit 17 paikkaa, 13,9 % 32 paikkaa, 21,4 % 20 paikkaa
Saadut paikat 33 33 32
Paikkojen muutos Nousua 16 Nousua 1 Nousua 12
Äänet 654 766 605 581 570 539
Kannatus 23,0 % 21,3 % 20,1 %
Muutos Nousua9,1 %-yks. Laskua0,1 %-yks. –
  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
  Ignacio Garriga Dolors Sabater Jéssica Albiach
Johtaja Ignacio Garriga Dolors Sabater Jéssica Albiach
Puolue Vox CUP–G ECP–PEC
Viime vaalit uusi 4 paikkaa, 4,5 % 8 paikkaa, 7,5 %
Saadut paikat 11 9 8
Paikkojen muutos uusi Nousua 5 Muuttumaton
Äänet 218 121 189 924 195 345
Kannatus 7,7 % 6,7 % 6,9 %
Muutos – Nousua 2,2 %-yks. Laskua 0,6 %-yks.
  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue
  Carlos Carrizosa Alejandro Fernández Àngels Chacón
Johtaja Carlos Carrizosa Alejandro Fernández Àngels Chacón
Puolue Cs PP PDeCAT
Viime vaalit 36 paikkaa, 25,4 % 4 paikkaa, 4,2 % 14 paikkaa
Saadut paikat 6 3 0
Paikkojen muutos Laskua 30 Laskua 1 Laskua 14
Äänet 158 606 109 452 77 229
Kannatus 5,6 % 3,8 % 2,7 %
Muutos Laskua 19,8 %-yks. Laskua 0,4 %-yks. –

Valitut edustajat vaalipiireittäin
Aluejohtaja ennen vaaleja

Pere Aragonès (vt.)
ERC

Aluejohtaja

Pere Aragonès
ERC

Katalonian parlamenttivaalit 2021 pidettiin 14. helmikuuta 2021. Niissä valittiin Katalonian parlamentin kaikki 135 edustajaa.

Katalonian itsenäisyyttä kannattavat puolueet saivat 74 paikalla enemmistön parlamenttiin.[1] Suurimmaksi puolueeksi nousi ensimmäistä kertaa Katalonian sosialistien puolue; saman verran paikkoja mutta vähemmän ääniä sai kuitenkin Katalonian tasavaltalainen vasemmisto. Katalonian itsenäisyyttä vastustavista puolueista Ciutadansin ja kansanpuolueen tulokset romahtivat, kun taas kansalliskonservatiivinen Vox pääsi parlamenttiin ensimmäistä kertaa. Vaalien äänestysprosentti jäi ennätyksellisen alhaiseksi.[2]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonian parlamentin toimikausi päättyy automaattisesti, kun edellisistä vaaleista on kulunut neljä vuotta. Aluejohtajan on määrättävä vaalit 15 päivää ennen toimikauden päättymistä, ja vaalit on toimitettava 40–60 päivää toimikauden päättymisen jälkeen. Tämän nojalla parlamentin toimikausi olisi päättynyt 21. joulukuuta 2021, ja vaalit olisi pitänyt määrätä viimeistään 6. joulukuuta 2021 ja toimittaa viimeistään 4. helmikuuta 2022. Aluejohtajalla on yleensä myös oikeus määrätä ennenaikaiset vaalit.[3]

Tammikuussa 2020 aluejohtaja Quim Torra ilmoitti määräävänsä ennenaikaiset vaalit sen jälkeen, kun parlamentti olisi käsitellyt sen vuoden budjetin.[4] Taustalla oli kriisi, jossa Katalonian korkein oikeus oli määrännyt hänet pidätettäväksi kansanedustajan virasta; hän kuitenkin jatkoi aluejohtajana.[5] Vaalien ajankohdaksi spekuloitiin aluksi toukokuuta,[6] myöhemmin vaaleja kuitenkin suunniteltiin syksylle.[7][8] Torran ilmoituksen jälkeen Baskimaan aluejohtaja Iñigo Urkullu määräsi toimitettavaksi ennenaikaiset parlamenttivaalit Baskimaassa,[9] samoin Galician aluejohtaja Alberto Núñez Feijóo Galiciassa.[10] Koronaviruspandemia[11] ja Quim Torran viraltapano aluejohtajan virasta[12] kuitenkin viivästyttivät suunnitelmia. Lopulta virkaatekevä aluejohtaja Pere Aragonès vahvisti joulukuussa 2020 vaalipäiväksi 14. helmikuuta 2021.[13]

Ciutadansin ja kansanpuolueen spekuloitiin muodostavan vaaliliitto vaaleja varten;[14][15] vaaliliitto ei lopulta kuitenkaan toteutunut.[16]

Katalonian entinen aluejohtaja Carles Puigdemont perusti heinäkuussa 2020 uuden puolueen nimeltä Junts per Catalunya; samanniminen vaaliliitto tuli toiseksi vuoden 2017 parlamenttivaaleissa. Taustalla oli kiista Katalonian eurooppalaisen demokraattisen puolueen kanssa.[17]

Joulukuussa 2020 sosialistien Miquel Iceta ilmoitti yllättäen, että puolueen kärkiehdokas ja aluejohtajaehdokas olisi hänen sijastaan Espanjan terveysministeri Salvador Illa.[18]

Vaalitapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonian parlamenttin jäsenet valitaan suljetulla listavaalilla D’Hondtin menetelmällä neljästä vaalipiiristä, jotka vastaavat Katalonian maakuntia: Barcelonan vaalipiiristä 85 edustajaa, Gironan vaalipiiristä 17 edustajaa, Lleidan vaalipiiristä 15 edustajaa ja Tarragonan vaalipiiristä 18 edustajaa. Äänikynnys kussakin vaalipiirissä on kolme prosenttia.[19]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue Äänet Osuus (%) Muutos (%-yks.) Paikat Muutos
Katalonian sosialistien puolue 654766 23,03 Nousua 9,17 33 Nousua 16
Katalonian tasavaltalainen vasemmisto 605581 21,30 Laskua 0,08 33 Nousua 1
Junts per Catalunya 570539 20,07 – 32 Nousua 12
Vox 218121 7,67 uusi 11 uusi
En Comú Podem 195345 6,87 Laskua 0,59 8 Muuttumaton
Candidatura d’Unitat Popular–Guanyem Catalunya 189924 6,68 Nousua 2,22 9 Nousua 5
Ciutadans 158606 5,58 Laskua 19,77 6 Laskua 30
Kansanpuolue 109453 3,85 Laskua 0,39 3 Laskua 1
Katalonian eurooppalainen demokraattinen puolue 77229 2,72 – 0 Laskua 14
Recortes Cero-Grup Verd-Municipalistes 12783 0,45 Nousua 0,21 0 Muuttumaton
Moviment Primàries per la Independència de Catalunya 6017 0,21 uusi 0 uusi
Front Nacional de Catalunya 5003 0,18 uusi 0 uusi
Partit Nacionalista de Catalunya 4560 0,16 uusi 0 uusi
Partit Comunista dels Treballadors de Catalunya 4515 0,16 uusi 0 uusi
Izquierda En Positivo 2073 0,07 uusi 0 uusi
Som Terres de l’Ebre 1415 0,05 uusi 0 uusi
Per Un Món Més Just 1339 0,05 Nousua 0,04 0 Muuttumaton
Unión Europea de Pensionistas 635 0,02 uusi 0 uusi
Escons en Blanc 591 0,02 uusi 0 uusi
Unidos por la Democracia + Jubilados 429 0,02 uusi 0 uusi
Alianza por el Comercio y la Vivienda 173 0,01 uusi 0 uusi
Suport Civil Català 137 0,00 uusi 0 uusi
Moviment Corrent Roig 94 0,00 uusi 0 uusi
Tyhjät äänet 24 087 0,85 Nousua 0,41
Yhteensä 2843415 135 Muuttumaton
Hyväksytyt äänet 2843415 98,56 Laskua 1,07
Hylätyt äänet 41430 1,44 Nousua 1,07
Äänestäneet/äänestysprosentti 2884845 51,29 Laskua 27,80
Äänestämättä jättäneet 2739222 48,71 Nousua 27,80
Äänioikeutetut 5624067
Lähde:[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Caballero, Álvaro: El independentismo aumenta distancia con el constitucionalismo y da por superado el 50% de los votos RTVE. 14.2.2021. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  2. ↑ Pozo García, Cristina: La participación en Cataluña se hunde hasta el 53,6 %, el dato más bajo de su historia RTVE. 15.2.2021. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  3. ↑ Ley Orgánica 6/2006, de 19 de julio, de reforma del Estatuto de Autonomía de Cataluña Legislación consolidada. Agencia Estatal Boletín Oficial del Estado. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  4. ↑ Masreal, Fidel: Torra anuncia elecciones tras los presupuestos y carga contra ERC El Periódico de Catalunya. 29.1.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  5. ↑ Ríos, Pere; Baquero, Camilo S.: Torra empuja la legislatura catalana a un final acelerado tras perder el escaño El País. 27.1.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  6. ↑ García, Luis B.: El posible calendario de una legislatura catalana con los días contados La Vanguardia. 29.1.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  7. ↑ Rufián: "Les eleccions catalanes poden ser més tard del que sembla" El Nacional. 8.2.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (katalaaniksi)
  8. ↑ Juliana, Enric: El calendario de las nacionalidades La Vanguardia. 9.2.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  9. ↑ Izarra, Josean; Ferreras, Belén: Iñigo Urkullu adelanta las elecciones en el País Vasco al 5 de abril para que no coincidan con las catalanas El Mundo. 10.2.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  10. ↑ Lombao, David; Reinero, David: Feijóo adelanta las elecciones gallegas al 5 de abril para hacerlas coincidir con las vascas El Diario. 10.2.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  11. ↑ Valls, Fernando H.: Puigdemont plantea llevar las catalanas a noviembre y enreda los PGE a Sánchez La Información. 15.7.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  12. ↑ Rincón, Reyes; García Bueno, Jesús: El Tribunal Supremo confirma la inhabilitación de Quim Torra El País. 28.9.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  13. ↑ Mercader, Carla: Aragonès firma el decreto de convocatoria de las elecciones del 14 de febrero en Cataluña 20minutos. 21.12.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  14. ↑ Esteban, Paloma: Ciudadanos se abre ahora a una lista con el PP en Cataluña por la "situación excepcional" El Confidencial. 29.1.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  15. ↑ Fàbregas, Laura: Ni Vox ni Valls: el PP quiere un 'Cataluña Suma' sólo con Ciudadanos El Español. 30.1.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  16. ↑ Regué, Júlia: Cs y PP concurrirán por separado a las elecciones catalanas del 14-F El Periódico de Catalunya. 23.11.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  17. ↑ Quitian, Sergi: Puigdemont hace oficial que su nuevo partido nacerá el 25 de julio La Vanguardia. 2.7.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  18. ↑ Ruiz Sierra, Juan: Illa será el candidato del PSC a la Generalitat y dejará el Gobierno El Periódico de Catalunya. 30.12.2020. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (espanjaksi)
  19. ↑ Procediment electoral Parlament de Catalunya. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (katalaaniksi)
  20. ↑ Elecctions al Parlament de Catalunya 2021 Resultats electorals. Generalitat de Catalunya. Arkistoitu 14.2.2021. Viitattu 10.5.2022. (katalaaniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Katalonian_parlamenttivaalit_2021&oldid=22331368”