Karl August Wigg
Karl August Wigg (23. huhtikuuta 1864 Helsingin pitäjä – 12. lokakuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen seppä ja Helsingissä toimineen K. A. Wiggin takomo- ja ajokalutehtaan, myöhemmin K. A. Wigg Oy perustaja. [1][2]
Wigg työskenteli aluksi maataloustöissä kotitilallaan mutta meni sitten 16-vuotiaana sepänoppiin Helsinkiin. Hän työskenteli sitten eri liikkeissä ensin seppänä ja sitten 1888–1889 työnjohtajana. Hän oli sitten pari vuotta metallitöiden opettajana Satakunnan maanviljelysseuran teollisuuskoulussa kunnes hän vuonna 1891 perusti Helsinkiin merkittäväksi kasvaneen takomon ja ajokalutehtaan.[1]
1920-luvulla Korkeavuorenkatu 15:ssa toimineen Wiggin tehtaan valmistusohjelmaan kuuluivat rakennustakeet (portit, portaiden ja parvekkeiden kaiteet, palotikkaat, rauta-aidat, rautaovet, kassaholvinovet ym.) sekä ajurinrattaat, erilaiset kuormavaunut ja -rattaat sekä paketti- ja käsikärryt.[3] 1930-luvulla K. A. Wigg Oy toimi Hernesaarenkadulla ja valmisti kaikkia rakennusalaan liittyviä rautatakeita.[4] K. A. Wigg Oy valmisti myös muun muassa Tuisku-merkkisiä lumiauroja.[5]
Wigg valmisti 1905–1913 Korkeasaaren eläintarhaan rautahäkkejä ja rauta-aitauksia. [6]
Wigg oli Suomen Metalliteollisuudenharjoittajainliiton johtokunnan jäsenenä sekä Suomen Yleisen Työnantajaliiton valtuutettuna ja hallituksen jäsenenä. Hän oli metalliteollisuustyönantajain ja työntekijäin välisen sovittelukomitean jäsenenä metalliteollisuuslakoissa vuosina 1906 ja 1908. Wigg oli lisäksi Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä, Helsingin Käsityö- Ja tehdasyhdistyksen valtuutettuna ja Helsingin Ammatti- ja Teollisuudenharjoittajainliiton johtokunnan jäsenenä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Tehtailija K. A. Wigg, Käsityö- ja teollisuuslehti : Suomen teollisuusvaliokunnan äänenkannattaja, 01.10.1927, nro 10, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Karl August Wiggin kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat, 14.10.1927, nro 278, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Suomen teollisuuskalenteri, 01.01.1923, s. 300, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 14.02.1936, nro 3-4, s. 66, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Tie & Liikenne 1-2/2010, sivu 18
- ↑ Korkeasaari, Hylkysaari ja Palosaari kulttuuriympäristöselvitys, Arkkitehtitoimisto Schulman Oy ja Maisemasuunnittelu Hemgård 2010, sivu 27