Kannuksen työväentalo
| Kannuksen työväentalo | |
|---|---|
 Kannuksen työväentalo |
|
| Osoite | Mäkiraontie 1 |
| Sijainti | Kannus |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1909 |
| Rakennuttaja | Kannuksen Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Oskari Tokoi -seura |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 501 m2 |
| Verkkosivut | |
 |
|
Kannuksen työväentalo on Kannuksessa sijaitseva entinen työväentalo. Talo on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1984 ja se on historiallisesti merkittävä. Rakennuksessa sijaitsee nykyään Oskari Tokoi-museo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kannuksen työväenyhdistys perustettiin vuoden 1905 suurlakon innostamana 1. tammikuuta 1906. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi kauppias ja talollinen Oskari Tokoi.[1] Tokoi oli työskennellyt Yhdysvalloissa muun muassa kaivosmiehenä ja tutustunut siellä ammattiyhdistystoimintaan. Tokoi valittiin työväenyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja vuonna 1907 hänestä tuli sosialidemokraattien kansanedustaja.[2]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväenyhdistys perusti rakennustoimikunnan huhtikuussa 1907 ja vuokrasi maa-alueen omaa taloa varten. Yhdistys osti vanhan värjärin tuvan, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen ja sitä korotettiin kerroksella. Toiseen kerrokseen tuli juhlasali. Uuden talon vihkiäisiä vietettiin syksyllä 1909. Rakennuksen pohjoispäätyyn jäi yksikerroksinen osa, joka korotettiin kaksikerroksiseksi 1920-luvulla.[2][1]
Työväentalo sijaitsee Mäkiraonmäellä kirkkoa vastapäätä ja se on yksi harvoista rakennuksista, jotka säästyivät Kannuksen kirkonkylän suurpalosta vuonna 1934. Kaksikerroksinen harjakattoinen hirsirakennus on vuorattu kapealla vaakapaneelilla ja maalattu punamullalla. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on keittiön ja huoneen käsittävä vahtimestarin asunto, kahvio- ja kokoustilat sekä WC:t. Juhlasali näyttämöineen sijaitsee toisessa kerroksessa. Näyttämön paikkaa vaihdettiin salin toiseen päätyyn 1980-luvun korjaustöiden yhteydessä. Samalla tehtiin toiseen kerrokseen vievä toinen portaikko. Vahtimestarin asunto sijaitsi talon vanhimmassa osassa entisessä värjärin tuvassa. Oskari Tokoi -seura kunnosti tiloihin näyttelyn, jossa kerrotaan Kanadan ja Yhdysvaltojen siirtolaisuudesta.[2]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oma talo mahdollisti vilkkaan yhdistystoiminnan. Työväenyhdistyksen yhteyteen perustettiin nuoriso-, raittius- ja lasten raittiusosasto sekä soittokunta, kirjasto- ja urheilutoimikunta. Yhdistys järjesti retkiä lähiseudulle, hiihtokilpailuja ja vappumarsseja. Tärkeimmäksi varainhankintakeinoksi nousi kuitenkin arpajaisten ohella iltamat, jotka keräsivät lähiseudun nuorison talolle tanssimaan. Näytelmäseura toimi aktiivisesti sisällissodan jälkeen 1920-luvulla.[1]
Yhdistys hankki elokuvaprojektorin vuonna 1927, osti 180 tuolia ja rakensi konehuoneen elokuvien näyttämiseksi työväentalolla. Koneenkäyttäjä koulutettiin Helsingissä. Elokuvat olivat suosittuja, ja niistä saadut tulot kohensivat yhdistyksen taloudellista tilaa. Jatkosodan aikana työväentalo oli puolustusvoimien käytössä, ja siellä muun muassa säilytettiin venäläisiä sotavankeja. Sota-aikana hiipunut toiminta käynnistyi vauhdikkaasti sodan jälkeen: vuonna 1945 työväentalolla järjestettiin yhteensä 76 iltamat, tanssit ja juhlat.[1] Toiminta oli vilkasta aina 1940—1950-luvuille asti, jonka jälkeen se hiipui vähitellen.
Oskari Tokoi -seura hankki purku-uhan alla olevan talon itselleen 1980-luvun alkupuolella. Valtioneuvoston suojeleman talon kunnostus valmistui vuonna 1989. Oskari Tokoi -seura avasi työväentalon alakerran tiloihin Oskari Tokoi-museon vuonna 1992. Juhlasalia ja kokoustiloja vuokrataan ulkopuolisille.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Salomaa, Tapani: 100 vuotta työväenliikettä Kannuksessa Oskari Tokoi -seura ry. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ a b c d rakennusperintökohde, Kannuksen työväentalo museovirasto. Viitattu 25.4.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oskari Tokoi -seura Seurantalot.fi