Kaisankoti
Hyvinvointikartano Kaisankoti Pohjois-Espoon Pakankylän tilan päärakennuksessa on työikäisten kuntoutuspalveluja sekä työhyvinvointi-, hemmottelu-, kokous-, ravintola-, juhla- ja majoituspalveluja tarjoava hotelli. Toiminnasta vastaa Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö. Hyvinvointikartano Kaisankodin johtajana toimi Niina Pyy.
Kiinteistöjen omistajanvaihdos vuonna 2018 muutti liiketoimintaa kun Backby-Kalliomaa osti paikan. Vuonna 2019 Heli Vehmas aloitti Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön toimitusjohtajana. Kartanon nimi vaihtui Backbyn kartanoksi ja säätiön nimi Kaisankodiksi (kuntoutus- ja työelämäpalvelut). Se jatkoi toimintaansa Backbyn kartanossa vuokralaisena. Ravintola-, hotelli- ja kokouspalvelut siirtyivät Backby kartanopalveluille ja Kaisankoti keskittyi työikäisten kuntoutus- ja työelämäpalveluihin.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvinvointikartano Kaisankodin toiminnasta vastaava Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö sai alkunsa vuonna 1938, kun presidentinrouva Kaisa Kallio (1878-1954) halusi käyttää 60-vuotislahjaksi saamansa kansalaislahjan perustamalla lepokodin työn ja elämän uuvuttamille naisille.[1] Tavoitteena oli ja on hoitaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti, huomioiden sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin.
Aluksi Kaisankoti toimi 1950–1958 Kauniaisissa, minkä jälkeen se on toiminut Backbyn kartanon tiloissa Espoon Pakankylässä.[2][3] Paikan nimi muuttui omistajanvaihdoksen 2018 myötä Backbyn Kartanoksi vuonna 2019.[4][5]
Kuntoutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaisankoti on erikoistunut terveysriskejä ennalta ehkäisevään kuntoutukseen ja työkyvyn ylläpidon edistämiseen. Kuntoutuksen painopistealueita ovat muun muassa työikäisten varhaiskuntoutus, pääasiallisesti ammatillisesti syvennetyt kurssit (ASLAK), tuki- ja liikuntaelinoireisten kurssit sekä lievät mielenterveys- ja jaksamisongelmat.
Kokous, ravintola, majoitus, muut palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaisankodissa on majoitushuoneiden lisäksi kokoustiloja sekä ravintola- ja juhlatiloja. Lisäksi tiloissa on kauneushoitola, saunaosasto uima- ja poreammeineen ja kuntosali.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Satu Pajuriutta. Kartanomiljöö vaihtuu huvipuistoon. Helsingin Sanomat 12.2.2014 s. A 20
- ↑ Historiaa (Arkistoitu – Internet Archive), Kaisankoti. Viitattu 20.7.2014.
- ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 355. WSOY, 1958.
- ↑ Ilona Tyystjärvi: MedOne-miljonääri osti Kaisankodin – nyt "lähes konkurssikypsää" hyvinvointikartanoa odottaa imagonkohotus Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 25.1.2020.
- ↑ Klaus Nurmi: Vuosia väännetty hoiva-asumisen hanke jäihin Espoossa – Kaisankodin ostanut sijoittajalääkäri haluaa sen sijaan saada perinteikkään kartanon kukoistamaan Länsiväylä. Viitattu 25.1.2020.