Joustava ja kiteytynyt älykkyys
Joustava ja kiteytynyt älykkyys ovat englantilais-yhdysvaltalaisen psykologin Raymond Cattellin ja yhdysvaltalaisen kognitiivisen psykologin John L. Hornin kehittämän teorian mukaan ihmisen älykkyyden lajeja. Joustavalla älykkyydellä (engl. fluid intelligence) tarkoitetaan eräänlaista yleistä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisukykyä, kun taas kiteytynyt älykkyys (engl. crystallized intelligence) edustaa aikaa myöten kertynyttä tietämystä. Cattellin ja Hornin mukaan nämä kaksi ulottuvuutta luonnehtivat ihmisen älyllisiä kykyjä paremmin kuin yksi yhtenäinen yleinen älykkyystekijä.[1] Myöhemmin he laajensivat älykkyyden taksonomiansa käsittämään myös useita muita ulottuvuuksia.
Joustavaa älykkyyttä voidaan parhaiten testata sellaisilla testeillä, jotka sisältävät testintekijälle tuoretta materiaalia ja edellyttävät mahdollisimman vähän kulttuurista tietämystä. Tällaisiin testeihin liittyy usein myös aikarajoitus. Kiteytynyttä älykkyyttä taas voidaan parhaiten testata sanasto- ynnä muilla tietopohjaisilla testeillä.[1]
Ikääntyminen, sairaudet ja vammat vaikuttavat voimakkaammin joustavaan kuin kiteytyneeseen älykkyyteen.[1]
Niin sanotun investointiteorian (investment theory) mukaan joustavan ja kiteytyneen älykkyyden keskinäinen suhde on sellainen, että henkilö "investoi" joustavaa älykkyyttään kiteytyneen älykkyyden hankkimiseen. Siten suurempi määrä joustavaa älykkyyttä mahdollistaa suuremman määrän kiteytynyttä älykkyyttä, ja mikäli mahdollisuudet kiteytyneen älykkyyden hankkimiseen ovat samanlaiset riippumatta joustavan älykkyyden tasosta, korreloivat joustava ja kiteytynyt älykkyys voimakkaasti keskenään.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Deary, Ian & Batty,David (2007). "Cognitive epidemiology". J Epidemiol Community Health 61: 378–384. doi:.