Jauhar

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rajputien jauhar-seremonia vuodelta 1567 Ambrose Dudleyn kuvaamana Hutchinsons History of the Nationsissa noin vuonna 1910.

Jauhar, joskus myös Jowhar tai Juhar, oli hindulainen naisten joukkoitsemurha polttamalla tai joskus heidän aviomiestensä, isiensä tai veljiensä suorittama teloitus Intiassa vangitsemisen, orjuuttamisen ja raiskauksen välttämiseksi hyökkäävän armeijan toimesta sodan aikana tapahtuvan varman tappion edessä. Joissakin raporteissa jauharista mainitaan naisten tehneen itsemurhan lastensa kanssa. Tätä käytäntöä noudatettiin historiallisesti Intian luoteisosissa, ja historian tunnetuimmat jauharit tapahtuivat Rajasthanin hindulaisten rajputvaltakuntien ja vastakkaisten armeijoiden välisten sotien aikana. Jauharia esiintyy sodan aikana, yleensä silloin, kun voittoon ei ollut mahdollisuutta. Käytäntöön liittyi saka tai viimeinen taistelu.

Termi jauhar merkitsee usein sekä polttoitsemurhaa että saka-rituaalia. Jauharin aikana rajputnaiset tekivät itsemurhan lastensa ja arvoesineidensä kanssa suuressa tulipalossa välttääkseen vangitsemisen ja hyväksikäytön väistämättömässä sotilaallisessa tappiossa ja vangitsemisessa.[1] Samanaikaisesti tai sen jälkeen miehet marssivat rituaalisesti taistelukentälle odottaen varmaa kuolemaa, jota alueellisessa perinteessä kutsutaan nimellä saka.[1] Tämä käytäntö osoittaa, että rajputit sukupuolesta riippumatta asettivat arvot ja kunnian elämäänsä korkeammalle.[2][3]

Hinduvaltakuntien jauhareita ovat dokumentoineet Delhin sulttaanikunnan ja Mogulivaltakunnan muslimihistorioitsijat. Usein mainittu esimerkki jauharista on joukkoitsemurha vuodelta 1303, jonka tekivät Chittorgarhin linnoituksen naiset Rajasthanissa, jotka joutuivat kohtaamaan hyökkäävän Delhin sulttaanikunnan Khalji-dynastian armeijan.[4] Jauhar-ilmiötä havaittiin myös muualla Intiassa, kuten Pohjois-Karnatakan Kampilivaltakunnassa, kun se hävisi Delhin sulttaanikunnan armeijoille vuonna 1327.[5]

Chittorgarhissa vietetään vuosittain sankaruuden juhlaa nimeltä jauhar mela, jossa esivanhempia muistetaan.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jauhar Britannica. Viitattu 5.5.2021. (englanniksi)
  2. Omissi, David: Indian Voices of the Great War: Soldiers’ Letters, 1914–18, s. 12. Springer, 2016. ISBN 9781349272839. (englanniksi)
  3. Rajput: The Lineage of Fire Warriors Faena. Viitattu 7.5.2021. (englanniksi)
  4. a b Paracer, Akriti: What Is Jauhar and Why Did Rajput Queens Do It? The Quint. 21.11.2017. Viitattu 5.5.2021. (englanniksi)
  5. Storm, Mary: Head and Heart: Valour and Self-Sacrifice in the Art of India, s. 311. Routledge, 2015. ISBN ISBN 978-1-317-32556-7. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]