Jatkojohto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kelattava jatkojohto

Jatkojohto (puhekielessä myös roikka) on sähköjohdin, jota käytetään kun laitteen pistoke ei yletä pistorasiaan.lähde? Jatkojohtoa joudutaan käyttämään ulkona, kun käytetään sähkökäyttöisiä laitteita ja voimavirtaa jännitettä 400 volttia raskaampia sähkömoottoreita, joita käytetään esimerkiksi rakennustöissä betonimyllyn pyörittämiseen, autojen ja koneiden korjaustöissä, kun halutaan saada valoa ahtaaseen paikkaan, pihatöissä vesipumppujen käyttämiseen ja niin edelleen.

Jatkojohtoja voi olla useampinapaisia riippuen käytettävän laitteen käyttöjännitteestä ja tehon tarpeesta. Jatkojohto määräytyy käytön mukaan. Jatkojohdot voidaan jakaa seuraavastikenen mukaan?:

  • Tavallinen jatkojohto on tarkoitettu käytettäväksi kuivissa tiloissa. Jatkojohdon tulee olla muovieristeinen. Johdossa on oltava kaksi johdinta, joiden poikkipinnan on oltava vähintään 1,0 neliömillimetriä
  • Läpällinen eli roiskevedenpitävä jatkojohto, joka on aina myös suojamaadoitettu on tarkoitettu käytettäväksi kosteissa tiloissa. Suojajohdin on kelta-vihreäraitainen. Tunnusomaista on jousella varustettu läppäkansi. Käytettävä aina kumieristeistä johtoa. Johdossa oltava kolme johdinta, joiden poikkipinnan on oltava vähintään 1,5 neliömillimetriä.
  • Suojamaadoitettu jatkojohto (suko) on tarkoitettu käytettäväksi kuivissa tiloissa. Suojajohdon on oltava kelta-vihreä raitainen. Muovieristeinen tai kumieristeinen johto. Johdossa on oltava kolme johdinta, joiden poikkipinta on oltava vähintään 1,5 neliömillimetriä.

Huoneen pistorasia osoittaa, millaista jatkojohtoa sisällä voi käyttää. Jatkojohdon voi liittää vain sellaiseen pistorasiaan, johon jatkojohdon pistotulppa sen rakennetta muuttamatta sopii. Ulkotiloissa on yleensä käytettävä läpällistä eli vedenpitävää jatkojohtoa. Roiskevedenpitävä jatkojohto on liitettävä ulkona ulkopistorasiaan. Kuivissa oloissa voidaan ulkona tilapäisesti käyttää myös sisäkäyttöön tarkoitettua jatkojohtoa. Lapsiperheissä kannattaa käyttää turvajatkopistorasiaa. Jatkojohtoihin on saatavana erillisiä vikavirtasuojia. Ne kytketään laitteen ja jatkojohdon väliin pistotulpalla. Jatkojohtoja on myös kelallisia, joissa on pistorasiat. Nämä on varustettu vikavirtasuojalla (painonappi) tai ilman vikavirtasuojaa käytettävät jatkojohdot, jotka on syytä poistaa kelalta kokonaan niitä käytettäessä. Tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä ja korjata yksivaiheisia jatkojohtoja (jännite 230 Volttia). Jatkojohdoissa tulee aina pistotulpan ja jatkopistorasian suojauksen vastata toisiaan. Sukopistotulpan parina vain sukojatkopistorasia ja kolmijohtiminen johto. Jatkojohdoissa ei saa käyttää kiinteään asennukseen tarkoitettuja tarvikkeita (johtoja ja pistorasioita).

Autonlämmittimen ja lämmitysjohtojen turvallinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämmityslaitteen saa kytkeä vain suojamaadoitettuun niin sanottuun suojakosketinpistorasiaan. Jatkojohtojen käyttämistä tulee välttää. Sähköliikkeet voivat tilauksesta tehdä halutun pituisen autonlämmittimen liitäntäjohdon. Yleissääntönä on, että pistorasian on oltava rakenteeltaan turvapistorasia tai asennettuna 1,7 m:n korkeuteen tai lukittuun tilaan. Autoilijoiden kannattaa tarkistaa riittävän usein liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto, sillä johtimien liittimien löystyminen saattaa aiheuttaa sähköiskun tai tulipalon vaaran. Myös lohkolämmittimen pistoke on syytä tarkistaa ja puhdistaa, jotta vältetään likaantumisen aiheuttamat vaarat.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]