Itälähetys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Itälähetys tarkoittaa kristillisen lähetystyön muotoa, joka kohdistui Neuvostoliittooon ja muihin kommunistien hallitsemiin maihin. Itälähetystä toteuttivat monet liikkeet, joilla oli monia jaettuja intressejä. Joiltain osin menetelmät erosivat kuitenkin toisistaan.[1]

Itälähetystä tekivät useat amerikkalaiset sekä pohjoismaiset järjestöt. Ruotsalaisista järjestöistä suurin toimija oli Slaviska Missionen, joka toimi Venäjällä jo kauan ennen vallankumousta. Monilla ruotsalaisilla järjestöillä oli selvät yhteydet Slaviska Missioneniin.[1]

Amerikkalaiset itälähetyksen tekijät vakiinnuttivat asemansa Pohjoismaissa pääasiassa 1970-luvulla. Amerikkalaiseen itälähetykseen liittyi osaltaan myös varainkeruu sekä pyrkimykset Neuvostoliiton suuntaan. Amerikkalaisella itälähetyksellä oli myös poliittinen tuki osana antikommunistista toimintaa.[1]

Tiedotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itälähetystä toteuttaneet lähetysjärjestöt raportoivat Neuvostoliiton ja kommunististen maiden uskontotilanteesta kotimaihinsa. Tiedotustoiminnassa korostui erityisesti kristittyjen olosuhteet ja tilanteet.[1]

Itälähetys kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itälähetykseen liittyvät kuvaukset kirjallisuudessa liittyvät erityisesti Raamatun salakuljettamiseen. Muun muassaa Veli Andreaksen kirja Sanan salakuljettaja kertoo tästä teemasta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Nilsson, Fred: Parakyrkligt, s. 34–35. Om business och bön i Sverige. Verbum, 1988. ISBN 91-526-1539-1. (ruotsiksi)