IMRD-rakenne

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

IMRD tai IMRAD on tutkimusraportin tai tieteellisen artikkelin yleinen rakennekaava[1][2]. IMRD-rakenteen mukainen raportti koostuu seuraavista osista: johdanto (Introduction), menetelmät (Methods) eli ongelman käsittely, tulokset (Results) ja diskussio (Discussion), tulosten tarkastelu eli pohdinta.[3]. Standardin otti käyttöön ensimmäisenä International Committee of Medical Journal Editors, mutta toimivuutensa vuoksi sitä käytetään yleisesti lähes kaikilla tieteenaloilla. Pääasiallinen syy rakenteen suosioon on sen loogisuuden lisäksi se, että suuria tietomääriä nopeasti läpikäyvä tutkija löytää haluamansa tiedon tekstistä ilman että artikkelia tarvitsee lukea varsinaisesti läpi[4]. Nykyisin IMRAD onkin siinä määrin vakiintunut tieteellisen kirjoitustavan standardi, että siitä poikkeamiseen on käytännössä oltava erityisen painavat perusteet. Rakennetta käytetään esimerkiksi tieteellisissä aikakauslehdissä sekä erilaisissa opinnäytteissä.[5]

Laadullisen tutkimuksen raportoinnissa saatetaan käyttää erilaista, enemmän kerronnallista (narratiivista) muotoa.[6]

Artikkelin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen IMRAD-artikkeli muodostuu neljästä pääosasta. Esiintymisjärjestyksessään nämä ovat:

  • Introduction: Johdanto eli introduction on aloitusosio, joka kertoo lukijalle tutkimuksen taustan, tarpeen mukaan referoi aikaisempia aiheeseen liittyviä tuloksia. Johdanto päättyy yleensä parin lauseen mittaiseen kuvaukseen käsillä olevan artikkelin sisällöstä.
  • Materials and methods: Johdantoa seuraava materials and methods sisältää kuvauksen työssä käytetyistä mittauksista, niiden tekotavasta ja menetelmistä, joita tulosten analysointiin on käytetty. Myös mahdolliset kaupalliset tai muutoin tunnetut ohjelmistot tulee luonnollisesti mainita. Mikäli tutkimus on puhtaasti teoreettinen, tämä osio on sisältää kaavanjohdot tai muun varsinaisiin tuloksiin johtavan tarkastelun; tällöin yleensä otsikolla Theory tai Model. Tutkimusmenetelmän kuvauksen tulee olla mielekkäästi tiivistetty, mutta kuitenkin niin yksityiskohtainen, että kuka tahansa alaan perehtynyt voi tutkimuksen sen avulla toistaa. Jos artikkeliin liittyy mittauspöytäkirja, se voidaan julkaista joko tässä yhteydessä tai artikkelin päätteeksi liitteenä (appendix) tai erittäin pitkien taulukoiden tapauksessa erillisenä supplement-artikkelina. Nykyisin on tavallista, että pitkät mittaustulostaulukot, ja etenkin mallinnukset, julkaistaan vain sähköisessä muodossa.
  • Results: Tulokset, results, on artikkelin osa, jossa esitellään yksityiskohtaisesti saadut tulokset. Artikkelin tärkein osio, ja kaiken loppupäätelmiin johtavan uuden tiedon tulee olla esitelty tässä.
  • Discussion: Artikkelin discussion-osuudessa kirjoittajat tarkastelevat saatujen tulosten merkitystä ja erityisesti esittävät vertailun aikaisempiin samaan aihepiiriin liittyviin tuloksiin. Osio päättyy tavallisimmin luonnehdintaan artikkelin tehneiden tutkijoiden aiheeseen liittyvän työn seuraavasta vaiheesta sekä ehdotuksiin siitä, millaisiin seikkoihin muiden samaa aihepiiriä tutkivien tutkijoiden tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.

Kukin osio on luonnollisesti jaettu kirjoittajien toimesta alaotsikoihin tarpeen mukaan. On kuitenkin melko tavallista, että IMRAD-artikkelin väliotsikot noudattavat suurin piirtein yllämainittuja nimityksiä.

Artikkelin muut osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisen tutkimuksen lisäksi tieteelliseen artikkeliin kuuluu myös muita osia.

  • Title: Otsikko (title) kertoo mistä artikkelissa on kyse. Sen tulisi olla samanaikaisesti tiivis ja kuvaava, mutta kuitenkin työn mahdollisimman tarkoin yksilöivä.
  • Authors: Luettelo kirjoittajista (authors) ja heidän edustamistaan tutkimuslaitoksista löytyy tavallisesti heti otsikon alapuolelta. Tapa luetella kirjoittajat vaihtelee kunkin tutkimusryhmän mieltymysten mukaan, mutta ylivoimaisesti tavallisimmin artikkelin kirjoittamiseen eniten vaikuttanut henkilö on luettelossa ensimmäisenä (ns. first author). Vakiintuneen tavan mukaan artikkeliin, jossa on vähintään kolme kirjoittajaa viitataan muissa yhteyksissä mainitsemalla ensimmäisen kirjoittajan nimi ja tämän perässä merkintä et al. (suomeksi "ja muut").
  • Abstract: Artikkelin varsinaisesta rakenteesta eroavia osista tärkein on tavallisimmin aivan alussa oleva tiivistelmä eli abstrakti (abstract). Se esittää muutamalla lauseella kaikki varsinaisen tekstin neljä pääosaa. Tiivistelmää voidaan ajatella myös eräänlaisena mainoksena, sillä tietoa etsivä tutkija tekee yleensä päätöksen tarkemmasta tutustumisesta artikkelin sisältöön juuri abstraktin perusteella. Koska tieteellisten julkaisusarjojen artikkelien lukeminen vaatii lähes aina tilausmaksun maksamista, abstrakti on myös usein ainoa osa tutkimuksesta, jota julkaisusarjaa tilaavan yliopiston tai tutkimuslaitoksen ulkopuolella toimiva lukija pääsee ilmaiseksi lukemaan. Tiivistelmä on sikäli keskeinen osa tutkimuksen varsinaista esitystä, että joskus käytetäänkin lyhennettä AIMRAD (Abstract IMRAD).

Nykyisin on yleistymässä tapa, jossa myös abstraktissa on oltava eriteltynä artikkelin eri osat. Tällaista kutsutaan rakenteelliseksi tiivistelmäksi (structured abstract). Käytäntö riippuu julkaisusarjasta.

  • References: Artikkelin lopussa on lähdeluettelo (references). Siinä luetellaan kaikki aikaisemmat julkaisut, joihin varsinaisessa tekstissä viitataan. Lähdeluettelossa esitettävien tietojen määrä vaihtelee, mutta aina on kerrottava vähintäänkin viitattavan työn ensimmäisen kirjoittajan nimi, työn julkaisuvuosi, julkaisusarjan tai kirjan nimi, julkaisun volyymi tai vuosikerta sekä viitattavan artikkelin ensimmäinen sivunumero.
  • Acknowledgements: Joskus artikkelin lopussa on oma lyhyt kappaleensa kirjoittajien esittämille kiitoksille (acknowledgements). Kiitoksissa on asianmukaista mainita tutkimusta rahoittaneet, tutkimuslaitoksen ulkopuoliset tahot sekä artikkelin tekemiseen olennaisesti vaikuttaneet henkilöt. Perheenjäseniä tai sukulaisia ei tieteellisen kirjoittamisen etiketin mukaan kiitetä. Eräät arvovaltaisimmat julkaisusarjat, kuten Nature, edellyttävät lisäksi erillistä mainintaa, jossa kirjoittajat erityisesti irtisanoutuvat mahdollisista taloudellisista intresseistä tulostensa suhteen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-26-4184-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]