Huostaanotto

Wikipedia

Huostaanotto on toimenpide, jossa lapsi otetaan pois vanhemmiltaan yhteiskunnan hoidettavaksi. Se on viimesijaisin muoto lapsen kehityksen turvaamiselle, ja sitä käytetään vain, jos mikään muu toimenpide ei ole riittävä.

[muokkaa] Huostaanotto Suomessa

Lapsen huostaanottoon voidaan Suomen lain mukaan turvautua vain, jos seuraavat ehdot kaikki täyttyvät:

Kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä
Avohuollon toimenpiteet ovat riittämättömiä tai eivät ole mahdollisia
Huostaanoton arvioidaan olevan lapsen edun mukainen toimenpide

Huostaanotto voidaan toteuttaa joko kiireellisenä turvaamistoimenpiteenä, jolloin kyse on yleensä tilapäisestä huostaanotosta, tai varsinaisena huostaanottona, joka tarkoittaa yleensä lapsen pidempiaikaista sijoittamista kodin ulkopuolelle. Huostaanotto voi olla joko suostumukseen perustuva tai kunnan sosiaalilautakunta voi toteuttaa sen tahdonvastaisesti. Mikäli lapsen huoltaja, tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa huostaanottoa, päätös on vahvistettava hallinto-oikeudessa.

Huostaanotto päättyy viimeistään sinä päivänä, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Se voidaan lakkauttaa aiemminkin, mikäli lakkauttamisen ei katsota olevan vastoin lapsen etua. Sosiaaliviranomaisilla ei kuitenkaan ole velvoitetta tutkia huostaanoton tarkoituksenmukaisuutta sen tapahduttua.