Hulda Huima
| Hulda Huima | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Minna-Kaisa Kallinen |
| Syntynyt | 16. maaliskuuta 1984 |
| Ammatti | Muusikko, media- ja esitystaiteilija |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Hulda Huima |
| Aktiivisena | 2011– |
| Tyylilajit | suomirock, indie, folk, iskelmä |
| Soittimet | kitara, laulu, syntetisaattori, nokkahuilu |
| Levy-yhtiöt | Helmi Levyt, Minna Records |
| Aiheesta muualla | |
| minnakaisakallinen.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hulda Huima on muusikko, media- ja esitystaiteilija Minna-Kaisa Kallisen (s. 16. maaliskuuta 1984) taiteilijanimi, jota hän käyttää musiikkia tehdessään.[1] Kallinen on koulutukseltaan kuvataiteiden maisteri.[2]
Kallinen aloitti omien kappaleiden teon ja kitaransoiton 27-vuotiaana, aloiteltuaan tätä ennen rumpalina. Suomalainen vaihtoehtobändi Mustat Kalsarit toimi Hulda Huiman ensimmäisen albumin (2015) taustayhtyeenä, Kallisen liittyessä itse myös Mustien Kalsarien jäseneksi.[3] Albumin julkaisi Helmi Levyt, ja se julkaisi myös kolme seuraavaa Hulda Huima -albumia.
Vuoden 2017 Hulda Huima ja Hitaat Sekunnit sai nimensä Kallisen silloiselta taustayhtyeeltä. Albumia kehuttiin kaihoisaksi ja vilpittömäksi.[4] Tätä seurasi kahden albumin muodostama kokonaisuus: Maa (2019) ja Ilma (2021). Jälkimmäisen äänimaailma oli perinteisen yhtyesoiton sijaan elektroninen.[5]
Kallinen nimeää vaikuttajikseen mm. Topi Sorsakosken aikaisen Agentsin ja Marko Haaviston Poutahaukat: "iskelmälliset vivahteet musiikissani juontuvat juuri näistä".[3]
Kallisen taustabändin jäsenet olivat vuoden 2023 keväällä Juuso Paaso (kitara), Ville Laurila (basso) ja Aleksi Karppinen (rummut).
Kallinen perusti vuonna 2023 oman pienen levy-yhtiön Minna Recordsin, korjaamaan omalta osaltaan musiikkialan sukupuolisesti vinoutunutta valtatilannetta. Hän julkaisee seuraavan albuminsa Muurahaiset nukkuu tätä kautta syksyllä 2023. [6]
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- sanojen reunalta (ep, 2011, Skeletor Tapes)[7]
- Hulluus (ep, 2013, Skeletor Tapes)
- Hulda Huima / Toni Kettinen (7" split-single, 2013)
- Erikoispainos (ep, 2014)[8]
- Hulda Huima ja Mustat Kalsarit (albumi, 2015, Helmi Levyt)
- Hulda Huima ja Hitaat Sekunnit (albumi, 2017, Helmi Levyt)
- Maa (albumi, 2019, Helmi Levyt)
- Ilma (albumi, 2021, Helmi Levyt)
- Muurahaiset nukkuu (albumi, 2023, Minna Records)[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ CV MINNA-KAISA KALLINEN. 14.12.2015. Viitattu 9.4.2023.
- ↑ Musiikki | Miehillä on liikaa valtaa musiikkialalla, sanoo artisti Hulda Huima, joka perusti feministisen levy-yhtiön Helsingin Sanomat. 5.4.2023. Viitattu 9.4.2023.
- ↑ a b Elämäni soundit: Hulda Huima listaa levysuosikkejaan Guns N’ Rosesista Neil Youngiin ja Tiiu Helinään Soundi.fi. 15.12.2021. Viitattu 9.4.2023.
- ↑ Kaihoisasti suoraan sanoen ja silmiin katsoen - Hulda Huiman uutuusalbumi on aseistariisuvan vilpitön Soundi.fi. 16.4.2017. Viitattu 9.4.2023.
- ↑ Levyarvio: Hulda Huima kääntää nokkansa kohti elektronisempia maisemia - Ilma-albumin olemus on sekä uniikki että arkinen Soundi.fi. 22.10.2021. Viitattu 9.4.2023.
- ↑ a b Musiikki | Miehillä on liikaa valtaa musiikkialalla, sanoo artisti Hulda Huima, joka perusti feministisen levy-yhtiön Helsingin Sanomat. 5.4.2023. Viitattu 9.4.2023.
- ↑ sanojen reunalta, by Hulda Huima Hulda Huima. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Erikoispainos, by Hulda Huima Hulda Huima. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
| ||||||||||||||
