Hirren varaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tässä kelohirsitalossa on käytetty umpivarausta. Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema Sallassa.

Varaus tarkoittaa hirsirakentamisessa hirren alapintaan veistettyä uurretta.[1] Sen tarkoitus on ohjata hirren halkeilua niin, että se tapahtuisi seinän suuntaisesti. Lisäksi päällekkäisten hirsien sovittaminen tiiviisti toisiinsa ei onnistu pelkästään veistämällä, mutta varaus voidaan tilkitä. Varauksessa alimman hirren yläpuoli on pyöreä, jotta vesi valuisi pois varauksesta eikä kastelisi tilkettä ja lahottaisi hirttä.[1]

Varaustyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varaus voi olla tyypiltään avovaraus tai umpivaraus. Kynsivaraus on näiden yhdistelmä.

Avovarauksessa varauksen reunat ovat auki, päällekkäiset hirret ottavat kiinni toisiinsa varauksen keskiosasta. Avonaiset sivut voidaan tilkitä.

Umpivarauksessa varauksen reunat ovat kiinni, päällekkäiset hirret ottavat kiinni toisiinsa varauksen molemmilta reunoilta. Keskelle jää avoin tila, joka voidaan tilkitä.

Kynsivarauksessa umpivarauksen reunat avataan, niin että jätetään kynnet eli avaamattomat paikat, joiden varassa hirsi lepää alemman hirren päällä. Kynnet ovat noin 10 senttimetrin pituiset ja niitä tulee noin 1 – 1,5 metrin välein. Seinän eri puolien kynnet eivät saa olla kohdakkain ja päällekkäistenkin hirsikerrosten kynnet pitää tehdä noin 50 – 70 senttimetrin päähän toisistaan. Kynsivaraus voidaan tilkitä tehdessä ja jälkeenpäin.[2]

Varauksista umpivaraus on tukevin.[3]

Varauksen teko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsin veistettäessä varauksen merkitsemistä varten paikalleen salvetun hirren päälle asetetaan seuraava hirsi, johon veistetään alkua nurkkaliitokselle siten, että salvetun ja uuden hirren väliin jää noin tuuman rako. Varaus merkitään varausrauta-nimisellä[4] kaksihaaraisella työkalulla, jossa on haarojen päässä terävät kärjet. Varausrauta on eräänlainen erityistarkoitukseen käytettävä suuntapiirrin. Sekä ala- että yläpuoliseen hirteen vedetään varalla viirut siten, että viirujen etäisyys pysyy koko ajan samana ja ylähirren viiru on täsmälleen alahirren viirun yläpuolella. Näitä viiruja myöten sitten uusi hirsi veistetään sopivaksi alahirren päälle. Samalla tavalla varalla vedetään viiru uuden hirren nurkkaliitoksen lopullista veistämistä varten. Varauksessa on huomioitava tilkemateriaalin paksuus.

Varaus on vaativinta tehdä käsin parkattuun pyöröhirteen, jossa hirren halkaisija ei ole vakio eikä hirsi täsmälleen pyöreä.

Teollisessa valmistuksessa hirsiaihio tehdään koneistamalla. Tällöin myös varaukset tehdään koneellisesti höyläämällä. Teollisessa valmistuksessa varauksiin tehdään erilaisia pontteja joilla parannetaan varauksen tiiviyttä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hakalin, 1984, s.9
  2. Hakalin, 1984, s.16
  3. Hakalin, 1984, s.11-17
  4. Hakalin, 1984, s.7

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Varaukset Puutieto. Pro Puu -yhdistys.
  • Hirsitalon rungon korjaus. (pdf) Korjauskortisto, Museovirasto. 1.1.2000. Arkistoitu 5.3.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hakalin, Pekka 1995. Rakennan hirrestä, (3. painos). Rakennustieto Oy, Tampere. 96 s. ISBN 9789516827783
  • Saarelainen, Eero 1993. Hirren maailma, Rakentajan tietokirjat RATK Oy, Jyväkylä. 136 s. ISBN 952-9796-02-1