Herätyskello

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Perinteinen mekaaninen herätyskello.
Digitaalinen radioherätyskello.

Herätyskello on kello, jonka tarkoitus on antaa heräte tiettynä ajankohtana ja herättää nukkuja unesta. Heräte voi olla äänimerkki, radion avautuminen tai valon syttyminen.

Herätyskelloja tai muita hälytyskelloja voi käyttää muunkinlaiseen hälytykseen kuin herättämiseen. Herätyskelloa voi usein käyttää myös tavallisena kellona, radiona tai lamppuna.

Matkapuhelimissakin on useimmiten herätyskello-ominaisuus. Myös pistorasioiden ajastimia on käytetty herätyskelloina; esimerkiksi radion kytkeytyminen voidaan siitä ajastaa päälle haluttuna aikana.

Sarastusvalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valolla herättävä herätyskello eli sarastusvalo tai kajastusvalo jäljittelee auringonnousua. Sen valo voimistuu esimerkiksi 20 minuutin aikana, kunnes se herättää nukkujan usein jopa ilman äänimerkkiä. Sarastusvaloa voi käyttää myös tavallisena lamppuna.[1]

Älykäs herätyskello[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Älykäs herätyskello tarkkailee nukkujan liikkeitä ja herättää ihmisen juuri silloin, kun hän on jo valmiiksi lähes hereillä. Aikuisella univaiheet toistuvat läpi yön noin puolentoista tunnin sykleissä. Kun ihminen herätetään kevyen univaiheen aikana, hän herää pirteämpänä kuin syvän unen aikana herätessään, jolloin aivokuoren toiminta on hitaimmillaan.[2]

Rakenne ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herätyskellossa on hälytyksen katkaisunappi sekä torkkutoiminto, joka toistaa hälytyksen tietyn ajan kuluttua, jos nukkuja haluaa jatkaa nukkumista vielä hetken.

Mekaanisen herätyskellon herätysääntä on vahvistettu asettamalla se alassuin olevan pelti- tai emalivadin päälle. Vati toimii kaikupohjana.

Mekaaniset herätyskellot ovat perinteisesti saaneet voimansa vieteristä. Vieteri pitää muistaa virittää ennen käyttöä. Vieterin voima voi myös loppua kesken, jos siihen ei ole viritetty tarpeeksi vetoa.

Nykyisin herätyskellot toimivat lähes poikkeuksetta verkkovirralla tai paristojen sähkövirralla. Paristokäyttöisen kellon huono ominaisuus on virran loppuminen ennen hälytystä. Herätyskello yleensä varoittaa paristojen loppumisesta merkkiäänellä, jolloin nukkuja huomaa jos paristot loppuvat yöllä.lähde? Virran loppumisvaaraa vähenee, jos kello käy verkkovirralla. Silloinkin mahdollinen sähkökatkos siirtää todellista herätysaikaa tai estävät sen. Käytännössä lähes varma toiminta saadaan käyttämällä yhdessä akkua ja verkkovirtaa. Myös jos kelloja on kaksi, on kumpienkin pettäminen samana aamuna hyvin epätodennäköistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yhä useampi herää sarastusvaloon 25.11.2009. Yle Lahti. Viitattu 18.1.2013.
  2. Tiina Huttu: Päivä käynnistyy puoliunessa 2.4.2009. Tiede.fi. Viitattu 18.1.2013.