Hellas Planitia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hellaksen suuri kraatteri NASA:n ottamassa luotainkuvassa.
Hellaksen altaan korkeuskartta.
Hellaksen erikoisia pinnanmuotoja.


Hellas Planitia on laaja törmäyskraatteri Marsissa. Se sijaitsee maahan hyvin näkyvän Syrtis Majorin eteläpuolella. Hellaksen löysi italialainen tähtitieteilijä Giovanni Schiaparelli 1800-luvun lopuilla.

Hellas Planitia on luultavasti syntynyt noin 3,9 miljardia vuotta sitten, kun suuri asteroidi törmäsi Marsiin. Hellas Planitia on Marsin kraattereista suurin. Sen halkaisija on 2 299,16 kilometriä[1] ja syvyys jopa 8 kilometriä.

Valtavan kokonsa vuoksi Hellas Planitia oli Marsin ensimmäisiä pinnanmuotoja, jotka havaittiin kaukoputkella. Giovanni Schiaparelli antoi sille nimeksi Hellas (Kreikka). Törmäysallas tunnettiin jossain vaiheessa myös nimellä Lockyer Land, englantilaisen tähtitieteilijän Sir Joseph Norman Lockyerin mukaan. Lockyer oli italialaisen tähtitieteilijä Antoniadin mukaan laatinut ensimmäisen todella luotettavan kartan Marsista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.