Harriet Backer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harriet Backer
Harriet Backer: Blått interiør ´maalattu vuonna 1883.

Harriet Backer (21. tammikuuta 1845 Holmestrand25. maaliskuuta 1932 Oslo) oli norjalainen taidemaalari. Hänet tunnetaan nykyään runsasvärisistä ja yksityiskohtaisista interiööreistään. Backeria pidetään Pohjoismaiden ja Euroopan naistaiteilijoiden pioneerina ja ammatillisen arvostuksen hankkijana.[1][2]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varakkaan perheen tyttäreksi syntynyt Backer sai nuoruudessaan mahdollisuuden opiskella taidetta. Myös muut sisaret saivat mahdollisuuden opiskella taidetta; vanhempi sisar Inga opiskeli Berliinissä laulua, mutta ei ryhtynyt ammattilaulajaksi, nuorempi sisar Agathe Backer Grøndahl opiskeli pianonsoittoa ja hänestä tuli merkittävä säveltäjä. Lisäksi perheen nuorin tytär Margarethe opiskeli maalaustaidetta.[1]

Nuoruudessaan Backer haaveili kirjailijan ammatista. Hän opiskeli saksaa, ranskaa, italiaa ja englantia. Maalaustaide vei hänet mukanaan kun hän osallistui paikallisen taidekoulun tunneille. Norjassa hänen taideopettajansa oli tuolloin tunnettu Joachim Calmeyer.[1][2]

Backer pääsi Eurooppaan sisarensa Agathen konserttimatkojen esiliinana. Vapaa-aikaa oli paljon ja sen Backer käytti vierailemalla monissa taidemuseoissa. Museot olivat hänelle valtava elämys ja hän alkoi kopioida niiden teoksia. Harrastus johti siihen, että Backer päätti ryhtyä taidemaalariksi ja vuodet 1870 -1874 hän opiskeli Kristianiassa Knud Bergslienin taidekoulussa.[1]

Vuonna 1874 Backer matkusti Müncheniin jatko-opintoihin. Kaupunki houkutteli noihin aikoihin norjalaisia taideopiskelijoita puoleensa. Backerilla ei tuolloin ollut kuitenkaan sukupuolensa vuoksi oikeutta opiskella taidekoulussa vakituisesti. Hän sai luvan opiskella erillisillä kursseilla. Opiskeluaikanaan hän tapasi elinikäisen ystävänsä Kitty Kiellandin.[1]

Ranskalaisen taiteen innoittamana Backer matkusti vuonna 1878 Pariisiin. Oleskelu tuli kestämään seuraavat kymmenen vuotta. Hän jakoi ateljeensa Kitty Kiellandin kanssa.[3][2]

Pariisin vuodet olivat ammatillisesti menestyksekkäät. Backer sai opiskella ja sai stipendejä. Hänen debyyttinäyttelynsä oli vuonna 1880. Tämän jälkeen hän jakoi elämänsä Norjan ja Pariisin välille. Norjassa Backer liikkui kulttuuripiireissä joihin kuului kirjailijoita ja taidemaalareita, kuten Ludvig Munthe.[3]

Seuraavien vuosien aikana Backer maalasi arvostetuimmat teoksensa. Hän kiinnostui interiööreistä, jota maalasi öljylampun valossa. Töhin kuuluvat tietynlaiset varjojen muodostamat mysteerejä luovat tunnelmat. Interiöörien aihevalinnat laajenivat asunnoista kirkkoihin. Vuonna 1892 hän ryhtyi antamaan yksityistunteja.[1]

Opetustoiminta laajeni vähitellen yksityiskouluksi, jota Backer piti vuoteen 1910. Hän keskittyi kannustamaan nuoria naisia taidemaalareiksi. Kesät hän matkusteli etsien uusia maalauspaikkoja.[1]

Uransa aikana Backer maalasi 180 maalausta. Hänen Agathe-siskonsa on mallina monessa maalauksessa, mutta hän ei koskaan maalattu pianon ääressä. Viimeisen maalauksensa Backer viimeisteli vuonna 1924. Sen jälkeen Norjan kansallismuseo tilasi häneltä useita asetelmia, joista yksi, “Evighetsbildet” (Ikuisuusmaalaus) ei valmistunut koskaan. Viimeisinä vuosinaan Backer sai useita kunnianosoituksia ja häntä pidettiin yhtenä suurimmista oman aikansa norjalaisista taidemaalareista.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]