Hapteeni
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Hapteeni eli epätäydellinen antigeeni on molekyyli, joka aiheuttaa immuunivasteen ainoastaan silloin, kun se on sitoutuneena kantajamolekyyliin, esimerkiksi proteiiniin. Se ei siis vapaana ole antigeeni, vaikka voi sitoutuakin vasta-aineeseen. Esimerkki hapteenista on dinitrofenoli.[1][2][3]
Termin hapteeni esitti itävaltalainen lääkäri Karl Landsteiner. Hapteeni sitoutuu kovalenttisesti kantajamolekyyliin, esimerkiksi proteiiniin. Elimistö reagoi tähän kompleksiin muodostamalla vasta-aineita. Toinen vasta-aineista on spesifinen hapteenin suhteen ja toinen reagoi kantajaproteiiniin. Hapteenin sähkövaraus on merkittävä tekijä siinä, minkälaisia vasta-aineita muodostuu.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thomas Scott, Eric Ian Mercer: Concise encyclopedia biochemistry and molecular biology, s. 275. Walter de Gruyter, 1997. ISBN 978-3110145359. (englanniksi)
- ↑ a b J.K. Sinha & S. Bhattacharya: A Text Book of Immunology, s. 77. Academic Publishers, 2006. ISBN 9788189781095. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.11.2018). (englanniksi)
- ↑ a b Miroslav Ferencik: Handbook of Immunochemistry, s. 20–21. Springer, 1993. ISBN 978-94-010-4678-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.11.2018). (englanniksi)