Happisaturaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hapen dissosiaatiokäyrä osoittaa valtimoveren happiosapaineen (PO2) ja happisaturaation (% Saturation) välisen yhteyden.

Happisaturaatiolla eli happikyllästeisyydellä tarkoitetaan kudoksen happipitoisuuden suhdetta sen suurimpaan mahdolliseen arvoon. Useimmiten termillä viitataan erityisesti valtimoveren happisaturaatioon eli siihen, kuinka suuri osuus veren hemoglobiinimolekyylien sitoutumiskohdista on happimolekyylin miehittämä.[1]

Valtimoveren happiosapaine ja veren happisaturaatio liittyvät läheisesti toisiinsa. Happiosapaineen kasvaessa lähestyy happisaturaatio 100 prosenttia.[2]

Normaali happisaturaatio ihmisellä on vähintään 96 prosenttia. Lievä hypoksemia eli happivajaus 89-95 prosenttia, keskivaikea 80-88 prosenttia ja vaikea alle 80 prosenttia.[3]

Valtimoveren happisaturaatiota mitataan yleisesti pulssioksimetrilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Happikyllästeisyys Duodecim, Lääketieteen sanasto. Viitattu 16.1.2016.
  2. Valtimoveren happiosapaineen happisaturaation korrelaatio Duodecim, Käypä hoito. Duodecim. Viitattu 22.3.2018.
  3. Oksimetria, lyhytaikainen (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.