Hammassärky

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hammassärky on hampaassa tuntuvaa kipua.[1]

Hammassäryn tavallinen syy on tartuntatautina leviävä hammasmätä eli karies, syvälle kiilteen läpi hammasluuhun saakka edennyt hampaan reikiintyminen. [2] Tavallisin karieksen aiheuttaja on Streptococcus mutans-bakteeri, joka käyttää hyväkseen etenkin sokeria. Hammasmädän seurauksena kehittyy ärsytys hammasytimen, pulpan paljon hermoja sisältävään kudokseen. Myös syvälle ulottuva paikka tai isku hampaaseen voi synnyttää kivuliaan pulpiitin eli hammasytimen tulehduksen. Tulehduksessa hammasytimen kudos turpoaa ja hampaan kovakudoksen ympäröimään onteloon syntyy painetta. [1][3][4]

Hammas saattaa tuntua aluksi kivuliaalta vain jokin ulkoisen ärsykeen vaikutuksesta. Tälläinen ärsyke voi olla kylmä tai kuuma, makea tai hapan ruoka tai juoma. Myös pureminen tai hampaan koskettelu voi kivistää ohimenevästi tai pitempikestoisesti. Mikäli tulehduksen etenee, etenkin kuuma voi synnyttää voimakasta särkyä, ja kipu voi olla tykyttävää ja hammas hyvin kosketusarka. Tässä vaiheessa kivuliaisuus voi vaikeuttaa kivuliaan hampaan paikantamista ja hampaan paikkaamista.[3][4]

Hammasmädän (karies) ja hammasytimen tulehduksen (pulpiitin)[3] ohella hammasäryn tai hampaiden vihlomisen syynä voi olla hampaan paikan vuotava sauma, hampaan mikromurtuma tai hampaan kaulaosan paljastuminen ienten vetäytyessä liian rajun harjaamisen tai hammasrautojen johdosta. Kipua voivat aiheuttaa myös hampaiden tukikudosten sairaudet (parodontiitti), hammastapaturman jälkitila tai hampaiden mekaanisen tai kemiallisen kulumisen seuraukset. Mekaanisen harjausvaurion voi aiheittaa liian kova hammasharja tai raskaskätinen, liian pitkäkestoinen harjaus. Paljon happamia juomia tai ruokia sisältävä ravinto voi puolestaan kuluttaa hampaita kemiallisesti.[5] Joskus harvemmin suun seudulla tuntuva kipu ei ole peräisin hampaistossa tai suun seudulla sijaitsevasta kivunaiheuttajasta. Tälöin kyseessä voi olla myös ei-hammasperäinen heijastekipu.[6]

Hoitamattomana hammasinfektiot voivat johtaa myös kuolemaan.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Eija Könönen: Hammassärky Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Viitattu 20.6.2014.
  2. Jukka Lumio: Hampaiden sairaudet Lääkärikirja Duodecim. 20.10.2013. terveyskirjasto.fi. Viitattu 20.6.2014.
  3. a b c Eija Könönen: Hammasytimen tulehdus (pulpiitti) Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Viitattu 20.6.2014.
  4. a b Hammassärky Tohtori.fi. Viitattu 16.4.2013.
  5. Eija Könönen: Hampaiden vihlominen Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Viitattu 20.6.2014.
  6. Hammaskivun heijastuminen vaikeuttaa diagnostisointia Hammaslääkärilehti 5/2010. 2010. digipaper.fi. Viitattu 20.6.2014.
  7. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suositus. 27.05.2011. kaypahoito.fi. Viitattu 20.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.