Halssi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hankavastaiseen paapuurin halsseilla purjehtivan purjealuksen (raaka)fokan tuulenpuoleinen alakulma. Kuvan vasemmasta reunasta tuleva löysähkö köysi purjeen alakulmassa olevaan pylpyrään on jalus ja samasta kulmasta kanteen vievä on halssi.

Halssi on purjehdustermi, joka tarkoittaa purjeen tuulenpuoleisen alakulmaan kiinnitettyä köyttä jolla purje kiristetään eteen- ja alaspäin. Pitkittäispurjeessa, kuten bermuda- tai kahvelipurjeessa, tuulenpuoleinen alakulma on aina purjeen etummainen alakulma. Raakapurjeessa tuulenpuoleinen alakulma riippuu siitä kummalta puolen alusta tuuli käy. Tuulen ollessa aluksen keskiviivan oikealta eli tyyrpuurin puolelta purjehdittaessa sivutuulessa tai hankavastaisisessa tuulessa on raakapurjealuksessa tyyrpuurin halssi kiristettynä eli purjehditaan tyyrpuurin halsseilla. Vastaavasti tuulen olessa keskiviivan vasemmalta puolelta purjehditaan paapuurin halsseilla. Isossa purjealuksessa halssit ovat vahvaa köyttä tai kettinkiä. Halssit on vain mikäli purjeen alapuolella ei ole raakaa. Purjeen alakulman alapuolella olevaan raakaan kiinnittävä köysi on jalus tai skuutti. Raa'attomaan alakulmaan on kiinnitettynä halssin lisäksi myös jalus. Halssin kiristäessä tuulenpuolen alakulmaa eteenpän kiristetään suojanpuolen jaluksella purje taaksepäin.

Pitkittäispurjeen etummainen alakulma on halssikulma.

Latinalaispurjeessa raa'an alapäätä hallitaan kahdella halssilla.[1]

Aluksen suunta tuulen suhteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanaa halssi käytetään myös kertomaan kummalta puolelta purjealuksessa tuuli käy. Purjehditaan siis tyyrpuurin tai paapuurin halssilla sen mukaan käykö tuuli aluksen poikkiviivan oikealta vai vasemmalta puolelta. Pitkittäistakilalla purjehdittaessa voidaan sanoa oltavan jommalla kummalla halssilla myös tuulen ollessa suoraan perän takaa, jolloin ei raakapurjeessa välttämättä olisi kummankaan puoleinen halssi käytössä eli kiristettynä. Tällöin sanotaan aluksen olevan tyyrpuurin halssilla mikäli isopurje tai suurin purje on jalustettu paapuurin puolelle.

Halssilta toisella käännytään joko kääntämällä aluksen keula tuulen kautta vastakäännöksellä eli vendalla tai kääntämällä alus suojan kautta myötäkäännöksellä, jiipillä, kiipillä eli lehmänkäännöksellä toisille halsseille.

Purjehtimista tiukasti tuuleen vuoroin eri halsseilla sanotaan luovimiseksi. Halssilla voidaan myös tarkoittaa käännösten välistä matkaa luovittaessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Blomgren, Axel S.: Merimiestaidon oppikirja, Suom. Högström, Eino. Rauman Kirjapaino Oy, 1919

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Landström, Björn: Laiva, s. 81. Suom. Vuorenjuuri, Martti. Helsinki: Otava, 1966.