Häpyluu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuva miehen lonkkaluusta, jossa näkyy L-kirjaimen muotoinen häpyluu (os pubis).

Häpyluu (lat. os pubis) on lonkkaluun etummaisin osa. Vasen ja oikea häpyluu liittyvät toisiinsa häpyliitoksen (symphysis pubica) välityksellä. Lapsella häpyluu on muusta lonkkaluusta erillinen, ruston erottama osa, joka vähitellen murrosiän aikana yhtyy lonkkaluuhun ruston luutuessa.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häpyluu voidaan jakaa anatomisesti kolmeen osaan.

Häpyluun runko (corpus ossis pubis) muodostaa viidenneksen lonkkamaljasta (acetabulum). Sen ulkopinta muodostaa osan sekä puolikuumaisesta nivelpinnasta (facies lunata acetabuli) että lonkkamaljan kuopasta (fossa acetabuli). Rungon sisäpinta taas toimii lähtökohtana osalle sisempää peittäjälihasta (m. obturatorius internus).

Häpyluun ylähaara (ramus superior ossis pubis) lähtee rungosta mediaanitasossa ja yhtyy vartalon keskiviivassa vastakkaisen puolen häpyluun ylähaaraan. Ylähaara jaetaan edelleen mediaaliseen ja lateraaliseen osaan. Mediaalinen osa on muodoltaan jokseenkin nelikulmio. Sen terävä lateraalireuna muodostaa lonkkaluun peittyneen aukon (foramen obturatum) harjun, joka toimii lähtökohtana häpyluu-reisiluu-siteelle (ligamentum pubofemorale). Yläreuna taas muodostaa osan häpyluun harjannetta (pecten ossis pubis). Lateraalisella osalla puolestaan on kolme pintaa - nouseva, laskeva ja posteriorinen. Nouseva pinta on osa häpyluun harjannetta. Tämän linjan edessä lateraaliosa on pinnaltaan kolmiomainen (lateraalisesti leveämpi kuin mediaalisesti) ja harjannelihaksen (m. pectineus) peittämä. Posterioripinta muodostaa osan pikkulantion (pelvis minor) etureunasta.

Häpyluun alahaara (ramus inferior ossis pubis) on ohut ja litteä osa, joka kulkee lateraalisuuntaan ja alas ylähaaran mediaalipuolelta. Se kapenee laskeutuessaan ja niveltyy lopulta istuinluun (os ischium) nousevaan haaraan peittyneen aukon alapuolella. Sen anterioripinta on karkea ja siihen kiinnittyy useita lihaksia - osa hoikkalihaksesta (m. gracilis), osa ulommasta peittäjälihaksesta (m. obturatorius externus), reiden lyhyt lähentäjälihas (m. adductor brevis) ja reiden pitkä lähentäjälihas (m. adductor longus). Alahaaran posterioripinta on sileä ja toimii lähtökohtana osalle sisempää peittäjälihasta. Mediaalireuna on paksu, karkea ja ulospäin kääntynyt (erityisesti naisilla) ja siinä on kaksi alaspäin osoittavaa harjua, jotka ovat jatkoa istuinluun nousevan haaran vastaaville rakenteille. Ulompaan harjuun kiinnittyy välilihan (perineum) pinnallinen kalvo, sisempään taas lantion alapohjan (diaphragma urogenitale) laskeva kalvo. Lateraalireuna on ohut ja terävä ja se muodostaa osan peittyneen aukon reunasta sekä toimii kiinnityskohtana peittäjäkalvolle (membrana obturatoria).