Glossopteris

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Glossopteris
Glossopteris browniana
Glossopteris browniana
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Luokka: Pteridospermatophyta
Lahko: Arberiales
Heimo: Glossopteridaceae
Suku: Glossopteris
Levinneisyyskartta
Levinneisyys kivihiilikaudella on merkitty sinertävän vihreällä ja numerolla 8.
Levinneisyys kivihiilikaudella on merkitty sinertävän vihreällä ja numerolla 8.
Katso myös
 Commons-logo.svg Glossopteris Commonsissa

Glossopteris eli kielisaniainen oli muinainen siemensaniainen. Kasvi oli pensasmainen ja puumainen, ja sen uskotaan kasvaneen jopa 30 metriä pitkäksi. Koska kasvista on säilynyt maahan hautautuneissa kivettymissä vain osia, puun ulkonäköä ei tiedetä. Tämän puumaisen kasvin sisus oli pehmyttä, niin kuin joillain nykyisillä araukarian tapaisilla puilla. Kielimäiset lehdet olivat 2-30 cm pitkiä. Näiden kielisaniaisten uskotaan kasvaneen melko märässä ympäristössä nykyisten suosypressien tapaan.

Glossopteris-kielisaniaisia kasvoi muinaisen Gondwanamaan lauhkealla ja kylmällä vyöhykkeellä varhaisella permikaudella, jolloin Maan ilmasto oli monin ajoin normaalia viileämpi. Kielisaniaisia kasvoi noin 30 leveysasteelta etelään ehkä 60 leveysasteelle asti.[1][2]. Se oli ensimmäinen tunnettu kasvi, joka sieti kylmää. Yli 70 eri Glossopteris-lajia tunnetaan fossiilijäänteistä. Aikaisemmin lajistoa pidettiin yhtenäisenä mantereelta toiselle, nykyään tunnetaan eri Glossopteris-alueita.

Glossopteris-kasvit hävisivät täysin permikauden lopussa suuressa eliöiden joukkotuhossa. Seuraavalta triaskaudelta löydetyt näytteet ovat tulkittavissa maanvyöryjen tms. kerrostumissa siirtelemiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eronen, Matti: Jääkausien jäljillä. Ursan julkaisuja 43. Helsinki: Ursa, 1991. ISBN 951-9269-59-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eronen, Jääkausien jäljillä, Kartta sivu 64, luku Gondwanamantereen kielisaniaiset s. 66.
  2. Encyclopedia Britannica, 15. painos, 19. osa, luku Geochronology, kartta s. 818.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]