Frugårdin kartano
| Frugårdin kartano | |
|---|---|
| Osoite | Paajalantie 221, Joroinen |
| Sijainti | Kotkatlahti, Joroinen |
| Koordinaatit | |
 |
|
Frugård eli Frugårdin kartano on Joroisissa, noin viisi kilometriä Joroisten kirkonkylältä itään sijaitseva kartano. Kartano kuuluu osana Joroisten kartanoiden muodostamaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohteeseen.[1][2][3]
Haukiveden Haapaselän Kotkatlahden rannalla sijaitsevan kartanon nimi (ruots. fru= rouva, gård= kartano) viittaa rouva Hedvig Juliana Munckiin, joka oli everstiluutnantti Anders Erik Munckin leski ja sittemmin kuningas Kustaa III:n kreiviksi nimittämän Adolf Fredrik Munckin äiti. Rouva Munck osti tuolloisen ratsutilan vuonna 1781 ja kehitti sen kartanoksi. Hän rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen ja monia miljöössä osittain säilyneitä talousrakennuksia.[4][2] Vuonna 1798 kapteeni, myöhemmin everstiksi kohonnut Berndt Adolf Grotenfelt osti kartanon rouva Munckilta. Tällöin kartanosta tuli osa Grotenfelt-suvun seudulta omistamien useiden kartanoiden (Kotkalahden eli Örnvikin kartano, Järvikylän kartano, ja Juvan Wehmaisten kartano) kokonaisuutta.[4][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Joroisten kartanot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, rky.fi. Museovirasto. Viitattu 16.9.2019.
- ↑ a b c Frugård, kartano Herrasväen asuinpaikat – Etelä-Savon kartanot ja kartanoiksi kutsutut : Joroinen. Mikkelin kirjasto. Viitattu 16.9.2019.
- ↑ a b Jaana Virtanen: Savon helmet: Frugårdin kartano Joroisissa on Suomen merkittävimpiä kartanorakennuksia Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 19.10.2015. Viitattu 16.9.2019.
- ↑ a b C. J. Gradberg (teksti), Kai Dahl (valokuvat): Suomen kartanoita, s. 84–87 (Joroisten Frugård). Suomentanut Irma Savolainen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1989. ISBN 951-1-10774-7 (sid.). (suomeksi)