Fosfiitit
Fosfiitit ovat orgaanisia yhdisteitä, joille tunnusomainen funktionaalinen ryhmä on P(OR)3, missä R on orgaaninen ryhmä. Ne ovat siis fosforihapokkeen estereitä. Fosfiittejä käytetään muun muassa orgaanisen kemian synteeseissä, palonestoaineina ja hapettumisenestoaineina.[1][2][3]
Ominaisuudet ja valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa fosfiitit ovat useimmiten nesteitä tai kiinteitä aineita. Yhdisteet hydrolysoituvat happamissa tai emäksisissä olosuhteissa dialkyylifosfiiteiksi tai fosfonaateiksi. Ne myös hapettuvat suhteellisen helposti. Fosfiiteille tyypillinen reaktio on Michaelis–Arbuzov-reaktio, jossa muodostuu fosfonaatteja.[1][2][3][4]
Fosfiitteja valmistetaan alkoholeista tai fenoleista ja fosforitrikloridista. Käytettäessä alkoholeja on mukana oltava myös amiineja emäksinä. Triaryylifosfiitit reagoivat alkoholien kanssa aryylidialkyylifosfiiteiksi.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Rodney Gilmour: Phosphorus Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2019.
- ↑ a b c Jürgen Svara, Norbert Weferling, Thomas Hofmann: Phosphorus Compounds, Organic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2006.
- ↑ a b D.E.C. Corbridge: Phosphorus, s. 377, 1178. CRC Press, 2013. ISBN 978-1-4398-4089-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.12.2021). (englanniksi)
- ↑ F. H. Westheimer, Shaw Huang & Frank Covitz: Rates and mechanisms of hydrolysis of esters of phosphorous acid. Journal of the American Chemical Society, 1988, 110. vsk, nro 1, s. 181–185. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)