Faraonismi
Faraonismi on egyptiläinen ideologia, jonka mukaan egyptiläinen identiteetti liitetään etenkin Egyptin muinaiseen historiaan. Ideologia poikkeaa näin esimerkiksi arabinationalismista tai panislamilaisuudesta.
Faraonismi oli osa egyptiläistä nationalistista liikettä. Muinaisesta Egyptistä olivat aluksi kiinnostuneet lähinnä eurooppalaiset, mutta aiheen suosio kasvoi egyptiläisen nationalistisen liikkeen kanssa myös egyptiläisten keskuudessa. Faraonismin huippukausia olivat 1920- ja 1930-luvut. Liikkeen ehkä tunnetuin edustaja tuolloin oli kirjailija ja akateemikko Taha Husain. Faraonismin kannattajat näkivät egyptiläiset ainutlaatuisena kansana muinaisen historiansa kanssa ja egyptiläisten katsottiin näin poikkeavan esimerkiksi arabeista.[1] Faraonismin kannatus hiipui sittemmin, mutta sillä on edelleen merkitystä etenkin Egyptin koptien keskuudessa. Faraonismin ideoita on käytetty myös esimerkiksi muslimiveljeskunnan, panislamilaisuuden ja arabinationalismin vastustajien keskuudessa.[2]
Faraonismi kohtasi egyptiläisessä yhteiskunnassa monia eri ongelmia. Muinainen Egypti tunnettiin Egyptissäkin perinteisesti lähinnä islamin kautta, eivätkä tavalliset ihmiset samaistuneet muinaiseen historiaan. Uskonnon kautta monien oli vaikea hyväksyä myös muinaisen historian polyteismiä.[1]
Faraonismi näkyi aikanaan myös arkkitehtuurissa. Se innoitti esimerkiksi Kairon yliopiston kampusalueen suunnittelua ja Sa'd Zaghlulin haudan rakennusta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Andrei Sergejeff: ”Itsenäisyys (1922–1952)”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-573-3.
- ↑ a b Arthur Goldschmidt: Historical dictionary of Egypt, s. 315-316. 3. painos. Scarecrow Press. ISBN 0-8 108-4856-2. (englanniksi)