Erikoissijoitusrahasto
Erikoissijoitusrahasto on Suomessa eräs vaihtoehtorahaston oikeudellinen rakenne.[1]
Sijoitusrahasto ja erikoissijoitusrahasto muistuttavat toisiaan. Erikoissijoitusrahasto voi kuitenkin poiketa sijoitusrahastosta monin tavoin. Erikoissijoitusrahaston ei tarvitse noudattaa sijoitusrahastolain mukaisia sijoitus- ja hajauttamisvaatimuksia. Osuuksien merkintä- ja lunastusajat voivat olla rajoitettuja.[2] Erikoissijoitusrahasto voi myös olla suljettu rahasto, josta varojen lunastaminen ei ole mahdollista.[1]
Erikoissijoitusrahaston tunnistaa siitä, että sen nimessä on sana erikoissijoitusrahasto.[3] Erikoissijoitusrahaston asiakkaat omistavat rahaston varat. Rahasto jakautuu rahasto-osuuksiin ja osuus mahdollisesti vielä murto-osiin. Kukin osuus tuottaa yhtäläisen oikeuden rahastossa olevaan pääomaan.[1]
Erikoissijoitusrahasto on aina myös vaihtoehtorahasto.[2] Se ei ole itsenäinen oikeushenkilö vaan varallisuusmassa.[4] Rahastoon sijoitettuja varoja hoitaa vaihtoehtorahastojen hoitaja. Hoitaja edustaa rahastoa ja toimii sen lukuun.[1]
Erikoissijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä on laissa vaihtoehtoisrahastojen hoitajista ja sijoitusrahastolaissa. Kiinteistöihin sijoittavia erikoissijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä on myös kiinteistörahastolaissa.[2]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erikoissijoitusrahastojen perustaminen tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 1996. Tuolloin sallittiin sellaiset erikoissijoitusrahastot, joiden sijoitusstrategia poikkesi sijoitusrahastolain vaatimuksista. Sijoitusrahastoista poiketen erikoissijoitusrahasto saattoi sijoittaa arvopaperien sijaan esimerkiksi kiinteistöihin.[2]
Suomen ensimmäinen kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto perustettiin vuonna 2012.[2]
Lakia muutettiin vuonna 2019 siten, että siitä lähtien erikoissijoitusrahasto on oikeudellisesti ollut selkeästi myös vaihtoehtorahasto.[2]
Kiinteistöihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osa erikoissijoitusrahastoista sijoittaa kiinteistöihin. Vuonna 2020 Suomessa toimi 20 pääasiassa kotimaisiin kiinteistöihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa. Näiden lisäksi markkinoilla toimi myös erikoissijoitusrahastoja, jotka sijoittivat metsäkiinteistöihin, muihin kiinteistörahastoihin tai kiinteistöarvopapereihin.[2]
Kiinteistöihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot ovat tuottorahastoja, joissa voi olla ainoastaan tuotto-osuuksia. Jos erikoissijoitusrahasto sijoittaa pääasiassa kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin, sen on jaettava osuudenomistajille vähintään 3/4 tilikauden voitosta. Voittoon ei kuitenkaan lasketa realisoitumattomia arvonmuutoksia. Voittoa on jaettava myös, jos rahastossa on alle 30 osuudenomistajaa.[3] Tuotonjakovaatimuksen tarkoitus on rajoittaa veroetua, joka syntyy siitä, että rahastoon kertyy verottamattomia voittoja.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Erikoissijoitusrahasto toimii myös suljettuna rahastona – kiinnitä suunnittelussa huomiota erityissääntelyn vaikutuksiin Castren & Snellman. Viitattu 3.2.2024.
- ↑ a b c d e f g h Heikkinen, Miira: Kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen likviditeetinhallinnan sääntely (Luvut 1 ja 2) helda.helsinki.fi. 2021.
- ↑ a b Finlex: Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista, luku 16 a
- ↑ Jusslin, Santeri: Erikoissijoitusrahastoon sijoittamista koskeva sopimus: Sitooko allekirjoitettu merkintälomake sijoittajaa? (Sivu 21) helda.helsinki.fi.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finlex: Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista
- Finlex: Sijoitusrahastolaki