Embolisaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arteria cerebri posterior aneurysman embolisaatio

Embolisaatio tarkoittaa valtimoiden tai laskimoiden tukkimista kohteeseen viedyn katetrin läpi ruiskutettavalla nestemäisellä tai kiinteällä aineella. Toimenpide tehdään yleensä paikallispuudutuksessa ilman yleisanestesiaa. Tavallisimmat embolisaation syyt ovat erilaiset kasvaimet, verenvuodot, valtimo-laskimoepämuodostumat ja -fistelit, aneurysmat sekä laskimoiden osalta varikoseele (varicocele testis). [1]

Toimenpide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verenkierron toimivuus kohteessa tulee aina selvittää ennen embolisaatiota. Embolisaatio pyritään tekemnään mahdollisimman valikoivasti, jotta ei epätoivotusti tukittaisi kohteen ulkopuolisia verisuonia. [1]

Akuutit verenvuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rupturoitunut vatsa-aortan aneurysma tietokonetomografiassa

Akuutit eli äkilliset verenvuodot aiheutuvat yleisesti kehoon kohdistuvasta traumasta joka aiheuttaa verenvuotoa eri elimissä. Tavallisia traumaan liittyviä embolisaatiokohteita ovat mm. maksa, munuaiset sekä lantion valtimot. Vuoto voi olla myös spontaani eli traumaan liittymätön. Spontaanin vuodon syynä voi olla verisuoniepämuodostuma, kasvain tai leikkauksen komplikaatio. Akuutin vuodon embolisaatioon käytetään tavallisesti gelatiinia, polyvinyylialkoholipartikkeleita ja platinalankavyyhtejä (lanka"möykky" tukkii vuotoa). [1]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Manninen, M.: Valtimotoimenpiteet. Kliininen Radiologia: Duodecim, 2017.