Dominique Fernandez

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dominique Fernandez (2009)

Dominique Fernandez (s. 25. elokuuta 1929 Neuilly-sur-Seine) on ranskalainen kirjailija, esseisti ja matkailija. Hän on Ranskan akatemian jäsen vuodesta 2007 lähtien.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dominique Fernandezin isä oli meksikolainen sosialisti, diplomaatti ja kirjallisuuskriitikko Ramon Fernandez[2] ja hänen äitinsä oli kirjallisuuden professori Liliane Chomette.[1]

Hän opiskeli École normale supérieuressa ja valmistui italian kielen ja kulttuurin opettajaksi. Vuonna 1957 hänet nimettiin professoriksi Ranskan Napolin instituuttiin (l'Institut français de Naples) ja vuonna 1968 valmistui hänen väitöskirjansa L'Échec de Pavese. Tämän jälkeen hänet nimitettiin Rennes'issä toimivan Ylä-Bretagnen II yliopiston italian kielen professoriksi, jota tehtävää hän hoiti eläköitymiseensä asti.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • L'Écorce des pierres
  • L'Aube
  • Lettres à Dora
  • Les enfants de Gogol
  • Porporino ou les Mystères de Naples (saanut Prix Médicis -palkinnon 1974)
  • Dans le main de l'ange (saanut Prix Goncourt -palkinnon 1982)
  • L'Étoile rose
  • Le gloire du paria
  • La course à l'abîme
  • Giovanni
  • Le dernier des Médicis
  • Jérémie ! Jérémie !
  • Nicolas
  • Porfirio et Constance
  • L'Amour
  • Pise 1951
  • Tribunal d'honneur
  • Place Rouge
  • Ramon (saanut Prix Essai France Télévisions -palkinnon)
  • L'art de raconter
  • Le rapt de Ganymède
  • L'amour qui ose dire son nom : Art et homosexualité
  • Dictionnaire amoureux de l'Italie
  • Naples en son royaume
  • L'école du Sud
  • Dictionnaire amoureux de la Russie
  • Russies
  • La magie blanche de Saint-Petersbourg
  • Eisenstein
  • Avec Tolstoï

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ranskan akatemian kotisivut.
  2. Édouard Launet, Du père à l’épée, Libération, 12. joulukuuta 2007.