Connecting to Learn
Connecting to Learn on Marcia J. Schererin kirjoittama pedagoginen tietokirja, joka käsittelee sitä, miten kehitysvammaisuus voi johtaa eristäytymiseen, joka puolestaan johtaa oppimisvaikeuksiin. Kirja keskittyy lähinnä näkö- ja kuulovammaisiin.
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisillä, joilla on heikko näkökyky tai sokeus, voi esiintyä myös sosiaalista isoloitumista (eristyksiin joutumista).[1] Hansellin 7 mielekkään elämän edellytystä ovat: 1) olemassaolon edellytykset (ruoka, happi, tieto), 2) identiteetti, 3) yhteys muihin ihmisiin, 4) yhteys ryhmiin, 5) yhteys sosiaaliseen rooliin, 6) raha sekä ostovoima ja 7) merkityksellisyys.[2] Nämä seitsemän mielekkään elämän edellytystä ovat itsenäisiä ja jokainen niistä on välttämätön myönteisen minäkuvan ja hyvinvoinnin tunteen saavuttamiseksi.[3]
Kuulon ja näön menettämisen määritelmät vaihtelevat tutkimuksesta tutkimukseen.[3] Kuulon ja näkönsä menettäneiden riippuvuus teknologiaan kasvaa jatkuvasti.[4] Kuuron henkilön näkökulmasta elämää katsotaan kuin ikkunan takaa. Ikkunan, josta ei pääse ohitse.[5]
Maslow kehitti viiden perustavan tason tarpeen hierarkian,[6] siinä järjestyksessä kuin ihminen yrittää tyydyttää ne:
- Fyysinen
- selviytyminen
- turvallisuus
- Sosiaalinen
- kuuluminen
- arvostus
- Saavutukset
- tieto
- ymmärrys
- Esteettinen
- Itsensä toteuttaminen
Elektronisen teknologian lisääntyminen on mahdollistanut usein eri tavoin vammaisten osallistumiseen normaaliin luokkaopetukseen.[7] Opetuksessa kuullusta sisällöstä sisäistetään pysyvästi 5%, demonstraation tarkkailemisesta 30%, ryhmäkeskusteluista 50% ja tekemällä harjoittelusta 90%.[8] Oppijat voidaan jaotella analyyttisiin, jotka oppivat yksityiskohtien ja perusteellisen ymmärtämisen kautta, ja globaaleihin, jotka oppivat kokonaiskuvan hahmottamisen kautta.[8] Opettajalla on tapana opettaa ym. oppimistavoista itselleen sopivalla tavalla, koska hän olettaa kaikkien oppivan niin ja tästä seuraa usein toiseen tyyppiin kuuluvien oppilaiden turhautumista, ymmärtämättömyytta ja jopa konflikteja.[8]
On olennaista ymmärtää, että oppilaan edukationaalisten tavoitteiden onnistuneen saavuttamisen taso riippuu opetuksesta suhteessa oppilaan ominaiseen oppimistyyliin, eikä niinkään vammaan.[9] Nykyisen konsensuksen (= yleinen mielipide, tieteen viitekehyksessä) mukaan älykkyys on monisyistä, eikä voida puhua yhdestä, yleisestä ajattelukyvyn ja informaation prosessoinnin määrästä tai tasosta.[9]
Sternbergin älykkyyden kolmijärjestelmään kuuluu kolme perustavanlaatuista älykkyyden muotoa.[9]
- Analyyttinen; sis. kritisointi, tuomitseminen, vertailu (ÄO-testit mittaavat pääosin analyyttistä älykkyyttä)
- Luova; kuvittelu, tutkiminen, keksiminen
- Käytännöllinen; toteuttaminen, toimeenpaneminen ja käyttäminen
Jaotteluja voidaan tehdä eri perustein, sekä enemmän tai vähemmän suurpiirteisesti; Gardner on jakanut yleisen älykkyyden käsitteen 7 perustavanlaatuiseksi älykkyydeksi.[9]
Hyvä oppija on Schererin mukaan utelias, sopeutuvainen, motivoitunut, hyvä ongelmanratkaisija, uutta tietoa soveltava, kapasiteettinsa kokonaan käyttävä, heikkouksiaan parantava, akateemisesti ja sosiaalisesti balanssissa (molempia, ei vain toista), jne. Mikään näistä ei ole kuurolle tai sokeallekaan mahdoton vaatimus. Heillä on siis täydet mahdollisuudet menestyä opiskelussaan.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Marcia J. Scherer: Connecting to Learn (s. 4)
- ↑ Marcia J. Scherer: Connecting to Learn (s. 5)
- ↑ a b Marcia J. Scherer: Connecting to Learn (s. 7)
- ↑ Marcia J. Scherer: Connecting to Learn (s. 17)
- ↑ Marcia J. Scherer: Connecting to Learn (s. 41)
- ↑ Marcia J. Scherer: Connecting to Learn (s. 47)
- ↑ Marcia J. Scherer: Connecting to Learn (s. 60)
- ↑ a b c Marcia J. Scherer: Connecting to Learn (s. 165)
- ↑ a b c d Marcia J. Scherer: Connecting to Learn (s. 167)
- ↑ Marcia J. Scherer: Connecting to Learn (s. 206)